Parion

Parion (m.kreik. Πάριον, lat. Parium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Myysiassa Vähän-Aasian luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Çanakkalen maakunnan Kemerin kylää.[4][5][6]

Parion
Πάριον
Sijainti

Parion
Koordinaatit 40°25′13″N, 27°4′8″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Kemer, Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 709 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Myysia
Aiheesta muualla

Parion Commonsissa

Maantiede

Parion sijaitsi Hellespontoksen rannalla. Sen kuvataan eri antiikin lähteissä sijainneen joko Myysiassa, Fryygiassa, Troaksessa, Propontiissa tai vain Hellespontoksella.[1] Samalla rannikolla Parionin länsipuolella sijaitsi Lampsakos ja itään Priapos.[2][3] Seutu tunnettiin nimellä Adrasteia, mikä oli peräisin siellä aiemmin olleesta Adrasteian kaupungista.[3][7] Se oli sijainnut sisämaassa Parionista itäkaakkoon.[6]

Parionin kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnetiin nimellä Pariane (Παριανή). Se oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1] Parionin länsipuoli oli alun perin Paisoksen ja myöhemmin Lampsakoksen aluetta, ja itäpuoli Priapoksen aluetta.[1]

Parionin lyömä hemidrakhma, n. 400 eaa. Kuvituksessa härkä.

Historia

Parion perustettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 709 eaa.[1][4] Sen emäkaupungista on antiikin lähteissä ristiriitaisia tietoja.[1] Strabonin mukaan Parion olisi ollut Miletoksesta, Erythraista ja Paroksesta tulleiden asuttajien perustama siirtokunta,[3][7] kun taas Pausanias kutsuu sitä pelkästään Erythrain siirtokunnaksi.[3][8] Joskus emäkaupunkien joukossa mainitaan myös Thasos, joka itse oli Paroksen siirtokunta.[1] Parionin sanottiin saaneen nimensä siirtokuntalaisten johtajasta, Iasonin pojasta Parioksesta.[2][3][9] Nykyisin katsotaan, että kaupunki olisi saanut nimensä Paroksesta, joka olisi näin ollut tärkein emäkaupunki.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Parianos (Παριανός).[1][3]

Plinius vanhempi sanoo virheellisesti, että Homeros olisi käyttänyt Parionista nimeä ”Adrasteia”.[3][10] Sen sijaan Adrasteia oli aiemmin olemassa ollut kaupunki, joka sijaitsi myöhempien Parionin ja Priapoksen välissä. Adrasteian tuhoutumisen jälkeen sen rakennuskiviä käytettiin uudelleen Parionissa.[3]

Parionin Aleksanteri Suuren nimissä lyöttämä tetradrakhma, n. 280–275 eaa. Kuvituksessa Herakleen pää; toisella puolella valtaistuimella istuva Zeus.

Parionilla oli suurempi ja parempi satama kuin Priapoksella, ja niin se menestyi ajan kuluessa yhä paremmin Priapoksen taantuessa.[3] Parion tuli Persian valtaan noin vuonna 546 eaa.[4] Tämän jälkeen kaupunki oli tyrannia, ja vuonna 514/513 eaa. sen tyranniksi mainitaan Herofantos. Parion otti osaa Joonian kapinaan ja pelastui vain sattumalta siltä, että Daurises olisi vallannut sen vuonna 497 eaa.[1][11]

Klassisella kaudella oletettavasti noin vuodesta 478/477 eaa. Parion kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–418/417 eaa. 400-luvun eaa. loppupuolen peloponnesolaissodassa Parion oli Ateenan puolella. Kaupunki löi omaa elektrum- ja hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1]

Parion vaikuttaa olleen Ateenan puolella edelleen vuosien 395–387 eaa. Korintin sodassa. Vuoden 387/386 eaa. Antalkidaan rauhassa kaupunki tuli jälleen Persian valtaan. Abydoksen tyranni Ifiades valtasi Parionin vuonna 360 eaa.[1] Pergamonin noustua Parion tuli osaksi attalidien valtakuntaa. Parion tuli Rooman valtaan vuonna 133 eaa.[2] Keisari Augustuksen aikana Parionista tehtiin roomalainen colonia eli sotilassiirtokunta[3] nimellä Colonia Pariana Julia Augusta,[2] myöhemmin Colonia Gemella Julia Hadriana Pariana/Parium,[4] mikä käy ilmi piirtokirjoituksista ja kaupungin lyömistä rahoista.[3]

Strabon ja Plinius mainitsevat kuriositeettina, että Parionissa oli Ofiogeneis-niminen suku, jonka jäsenet kykenivät parantamaan käärmeen puremia pelkästään koskettamalla purtua ihmistä.[3] Parionista oli kotoisin filosofi Peregrinos Proteus.[12]

Rakennukset ja löydökset

Parionin paikalta on tehty joitakin löytöjä antiikin aikaisista rakennuksista. Kaupunki on ollut ympäröity muurein, ja niitä on ollut jäljellä vielä 1800-luvulla.[1][3] Löytöihin lukeutuu myös muun muassa akveduktin jäänteet sekä vesisäiliöitä.[3] Parionilla oli akropolis eli linnavuori, josta on löydetty marmorisia rakennuskiviä ja stelejä.[1]

Parionissa oli suurikokoinen Apollon Aktaiokselle omistettu alttari, joka oli tehty Adrasteian Apollon Aktaioksen ja Artemiin oraakkelipyhäkön marmorikivistä. Pyhäkkö purettiin 300-luvulla eaa., ja sen kivet uudelleenkäytettiin alttariin, jonka suunnitteli Hermokreon. Alttari kuvataan antiikin lähteissä huomattavaksi sekä kokonsa että kauneutensa puolesta.[1][2][3] Praksiteles teki kaupunkiin Eroksen patsaan.[2]

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”756. Parion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PARION (Kemer) Misia, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Smith, William: ”Parium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Parium/Col. Gemella Iulia *Hadriana Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
  5. Parium (Mysia) 76 Kemer - Πάριον ToposText. Viitattu 1.11.2022.
  6. ”52 A4 Parium/Col. Gemella Iulia *Hadriana”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. Strabon: Geografika XIII s. 588.
  8. Pausanias: Kreikan kuvaus 9.27.1.
  9. Eustathios: Kommentaari Odysseiaan (Ad Hom. Od.) 5.125, Kommentaari Dionysios Periegeteehen (Ad Dionysium periegetem) 517; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Πάριον.
  10. Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.40.
  11. Herodotos: Historiateos 5.117.
  12. Smith, William: ”Peregrinus Proteus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.