Pariisin oikeuspalatsi

Oikeuspalatsin paikalla sijaitsi keskiajalla Ranskan kuninkaiden palatsi palais de la Cité.[1] Paikalla oli hallintorakennus jo roomalaisaikana,[3] ja 500-luvulla frankkien kuningas Klodvig perusti sen paikalle asumuksensa.[4] Sekä merovingi- että kapetingihallitsijat asuivat siellä.[3] Kuningas Ludvig IX Pyhä rakennutti palatsin yhteyteen 1200-luvulla Sainte-Chapelle- ja chapelle Saint-Nicolas -kappelit.[4] Palatsi jäi pois alkuperäisestä käytöstään 1300-luvun lopulla, kun Kaarle V siirsi kuninkaallisen asumuksen Île de la Citéltä läheiseen Louvren linnaan sekä Pariisin ulkopuolelle rakennettuun Vincennesin linnaan. Kuninkaallisesta palatsista on säilynyt Conciergerien yhteydessä kaksi Filip Kauniin aikana rakennettua goottilaista salia, salle des Gardes (”vartijoiden sali”) ja nelilaivainen la salle des Gens d’armes (”sotilaiden sali”), joihin kuninkaallinen henkivartiokaarti majoitettiin, sekä Juhana Hyvän aikana rakennetut keittiöt.[5][4][6] Lisäksi Conciergerien päädyssä on alkujaan 1300-luvulla rakennettu ja useaan kertaan uusittu 47-metrinen kellotorni Tour de l’Horloge, jonka seinässä on Pariisin vanhin tornikello.[6][7]

Hovin siirryttyä pois entinen kuninkaallinen palatsi siirtyi Ranskan oikeuslaitoksen käyttöön,[3] ja osa siitä muutettiin vankilaksi.[5] Aatelin johtama ylin tuomioistuin, useaan kamariin jakautunut Pariisin parlamentti toimi siellä jo 1200-luvulta alkaen.[8] Palatsia uudelleenrakennettiin 1600- ja 1700-luvuilla.[4] Vuonna 1607 palatsin länsipuolelle entisen kuninkaallisen puutarhan paikalle valmistui uusi Place Dauphine -aukio ja niiden väliin Rue de Harlay -katu.[9] Boulevard du Palais’n puolella Cour de Mai -pihan ympärillä oleva oikeuspalatsin nykyinen pääjulkisivu on rakennettu vuosina 1783–1786 uusklassiseen tyyliin. Cour de Main edessä oleva koristeellinen portti on vuodelta 1776.[1] Ranskan suuren vallankumouksen aikana oikeuspalatsissa toimi pahamaineinen vallankumoustuomioistuin. Ranskan kuningatar Maria Antoinette oli vankina Conciergeriessä ennen kuin hänet teloitettiin giljotiinissa.[5][3] Hänen vankisellinsä paikalle rakennettiin Bourbon-restauraation aikana pieni muistokappeli.[5]

Rue de Harlayn puoleinen sisäänkäynti.

Huomattava osa oikeuspalatsista rakennettiin nykyiseen asuunsa 1800-luvun jälkipuoliskolla arkkitehti Joseph-Louis Ducin suunnitelmien mukaan.[3] Ducin suunnittelema Rue de Harlayn puoleinen koristeellinen länsisiipi rakennettiin vuosina 1854–1875.[9][3] Vuoden 1871 Pariisin kommuunin katutaistelujen yhteydessä syttynyt tulipalo tuhosi osia oikeuspalatsista, kuten 1500-luvulta peräisin olleen ja Ducin vuonna 1866 restauroiman Chambre Doréen (”kultainen kamari”) ja vuosina 1857–1869 vastikään rakennetun Salle des Pas Perdus -salin, mutta ne rakennettiin uudelleen samojen piirustusten mukaan.[3] Ducin suunnittelema Quai de l’horloge -rantakadun puoleinen pohjoissiipi valmistui kassaatio-oikeuden tiloiksi vuosien 1861 ja 1892 välisenä aikana. Arkkitehti Albert Tournairen suunnittelema eteläinen, Quai des Orfèvres -rantakadun puoleinen siipi valmistui oikeuspalatsin viimeisimpänä osana vuosina 1907–1914.[1]

Osa oikeuspalatsissa toimineista tuomioistuimista muutti vuonna 2017 uuteen rakennukseen porte de Clichyyn Pariisin 17. arrondissementin alueelle.[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pariisin oikeuspalatsi Wikimedia Commonsissa