Pariisi–Roubaix

Pariisi–Roubaix on yksi maailman vanhimmista polkupyöräkilpailuista. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1896, kun Roubaix’n velodromi oli avattu. Kisaa on ajettu aina nykypäivään saakka, ja vain maailmansodat sekä koronapandemia ovat estäneet sen järjestämisen. Kilpailu kuuluu maantiepyöräilyn "monumentteihin", jotka ovat kaikista arvostetuimpia maantiepyöräilyn klassikkokilpailuista. Kilpailu ajetaan joka vuosi maalis- tai huhtikuussa, mutta sen lähtöpiste ei ole enää Pariisissa, vaan se siirrettiin Compiègnen kaupunkiin vuonna 1968. Kilpailureitin pituus on yli 250 km ja se sisältää useita kivetyksellä päällystettyjä pavé-tieosuuksia. Kilpailu päättyy Roubaix'n ulkovelodromille, jossa ajetaan puolitoista kierrosta rataa ympäri ennen maaliin tuloa. Pariisi–Roubaix on osa UCI World Tour -kilpailusarjaa. Aiemmin kilpailu on ollut osa UCI maailmancupia 1989–2004 ja UCI ProTouria 2005–2007.

Pariisi–Roubaix
Pariisi–Roubaix vuonna 2014.
Pariisi–Roubaix vuonna 2014.
Tiedot
Ajankohta huhtikuun alku
Alue Ranska Pohjois-Ranska
Paikalliset nimet Paris–Roubaix
Lempinimi Pohjoisen helvetti
Laji maantiepyöräily
Kilpailu UCI World Tour
Tyyppi yksipäiväinen klassikkokilpailu,
monumentti
Järjestäjä Amaury Sport Organisation
Kilpailun johtaja Jean-François Pescheux
Historia
Ensimmäinen 1896
Kilpailuja yht. 120
Viimeinen 2023
Ensimmäinen voittaja Saksan keisarikunta Josef Fischer
Eniten voittoja Belgia Roger De Vlaeminck (4)
Belgia Tom Boonen (4)
Viimeisin voittaja Alankomaat Mathieu van der Poel
Kilpailun viimeiset 750 metriä ajetaan Roubaix'n velodromilla.
Kilpailureitin varrella on useita kivetyksellä päällystettyjä tieosuuksia.
Arenbergin metsässä sijaitseva 2,4 kilometrin pituinen Trouee d'Arenberg on eräs kilpailureitin tunnetuimmista ja vaativimmista pavé-kivitieosuuksista.

Kilpailun luonne
Kilpailussa on nähty erilaisia kokeiluja pyörän ajomukavuuden parantamisessa. Kuvassa Uwe Raab ajamassa maantiepyörällä jossa on jousitettu etuhaarukka.

Kilpailun järjestäjänä toimii Amaury Sport Organisation. Kisaa nimitetään yleiskielessä ”pohjoisen helvetiksi” tai ”klassikkojen kuningattareksi”. Kilpailuun kuuluu lukuisia nupukivisiä osuuksia, kuten esimerkiksi Puun risteys (Carrefour de l’Arbre), mikä lisää kilpailijoiden kaatumisen ja loukkaantumisen riskiä melkoisesti. Myös sateisella säällä on oma osuutensa liukkauden ja vaikeakulkuisuuden syntyyn. Erityisen hankala on kivitieosuus Trouée d'Arenberg -kaivanto eli ns. "Arenbergin metsä", joka lisättiin kilpailuun alueella työskennelleen kilpapyöräilijän Jean Stablinskin ehdotuksesta vuonna 1968. Tämä nupukiviosuus on virallisesti nimeltään ”Drève des Boules d'Hérin”. Vuonna 1998 Johan Museeuw loukkasi polvensa vakavasti kaatuessaan osuudella. Osuus ei ollut mukana vuoden 2005 kilpailussa, koska pinnanalaiset sortumat olivat liiaksi vaikuttaneet tien pintarakenteen kuntoon. Tästä huolimatta vuonna 2005 kilpailuun kuului 54,7 km mukulakiviosuuksia. Kaivannon kunnostus- ja saneeraustyöt käynnistettiin välittömästi keväällä 2005, ja osuus oli jälleen mukana vuoden 2006 kilpailussa.

Muut osuudet kiertelevät kapeita teitä sokerijuurikasvainioiden lomassa ja ne on mahdollista ajaa vain tiukassa peräkkäisjonossa. Sateinen kilpailusää tekee reilin mutaiseksi, mikä lisää ajamisen vaikeutta ja riskien määrä moninkertaistuu.

Saavutuksia

Kilpailun suurin keskinopeus, 45,204 km/h, on belgialaisen Greg Van Avermaetin hallussa vuodelta 2017.[1] Eniten voittoja kilpailussa ovat ottaneet belgialaiset Tom Boonen ja pyöräilylegenda Roger De Vlaeminck, jotka ovat voittaneet neljästi. De Vlaeminck voitti vuosina 1972–1977. Saavutuksen kunniaksi hänelle myönnettiin palkinnoksi yksi mukulakivi. Ranskalainen Octave Lapize, belgialaiset Gaston Rebry, Rik Van Looy, Eddy Merckx ja Johan Museeuw sekä italialainen Francesco Moser sekä sveitsiläinen Fabian Cancellara ovat kukin voittaneet kilpailun kolmasti. Italialainen Jules Rossi voitti kilpailun vuonna 1937 ja hänen maanmiehensä Fausto Coppi vuonna 1950. Vuonna 1896 ensimmäistä kertaa järjestetyn kilpailun voitti saksalainen Josef Fischer, joka oli vuoteen 2015 saakka ainoa saksalaisvoittaja kilpailussa. Voitoista 57 on mennyt belgialaisille.

Merkittäviä ajajia

Kilpaa pidetään suuressa arvossa. Useat tunnetut kilpapyöräilijät ovat voittaneet sen. Legendaarisia nimiä ovat ensimmäisen Ranskan ympäriajon voittaja Maurice Garin (1897, 1898) sekä Fausto Coppi (1950) ja Louison Bobet (1956). Lähivuosikymmentien legendoja ovat viisinkertainen Tourin voittaja Eddy Merckx (1968, 1970, 1973) ja Bernard Hinault (1981).

Voittajat
  • 1896 Saksa Josef Fischer
  • 1897 Italia Maurice Garin
  • 1898 Italia Maurice Garin (2.)
  • 1899 Ranska Albert Champion
  • 1900 Ranska Émile Bouhours
  • 1901 Ranska Lucien Lesna
  • 1902 Ranska Lucien Lesna (2.)
  • 1903 Ranska Hippolyte Aucouturier
  • 1904 Ranska Hippolyte Aucouturier (2.)
  • 1905 Ranska Louis Trousselier
  • 1906 Ranska Henri Cornet
  • 1907 Ranska Georges Passerieu
  • 1908 Belgia Cyrille Van Hauwaert
  • 1909 Ranska Octave Lapize
  • 1910 Ranska Octave Lapize (2.)
  • 1911 Ranska Octave Lapize (3.)
  • 1912 Ranska Charles Crupelandt
  • 1913 Luxemburg François Faber
  • 1914 Ranska Charles Crupelandt (2.)
  • 1919 Ranska Henri Pélissier
  • 1920 Belgia Paul Deman
  • 1921 Ranska Henri Pélissier (2.)
  • 1922 Belgia Berten Dejonghe
  • 1923 Sveitsi Henri Suter
  • 1924 Belgia Jules Van Hevel
  • 1925 Belgia Felix Sellier
  • 1926 Belgia Julien Delbecque
  • 1927 Belgia Georges Ronsse
  • 1928 Ranska André Leducq
  • 1929 Belgia Charles Meunier
  • 1930 Belgia Julien Vervaecke
  • 1931 Belgia Gaston Rebry
  • 1932 Belgia Romain Gijssels
  • 1933 Belgia Sylveer Maes
  • 1934 Belgia Gaston Rebry (2.)
  • 1935 Belgia Gaston Rebry (3.)
  • 1936 Ranska Georges Speicher
  • 1937 Italia Jules Rossi
  • 1938 Belgia Lucien Storme
  • 1939 Belgia Emile Masson jr

Paris–Roubaix Femmes

Vuodesta 2021 alkaen ajettu naisten Pariisi-Roubaix on osa UCI Women's World Tour -kilpailusarjaa. Kilpailu oli tarkoitus järjestää ensimmäisen kerran jo 2020, mutta se peruuntui koronaviruspandemian takia. Lokakuussa 2021 miesten kilpailua edeltävänä päivänä järjestetyn ensimmäisen naisten kilpailun voitti britti Elizabeth Deignan, 80 kilometrin irtiotolla ennen maalia.[3] Vuonna 2022 kilpailu järjestettiin tavalliseen tapaan huhtikuussa, jolloin naisten kilpailu oli miesten kilpailua edeltävänä päivänä. Tuolloin voittajaksi polki italialainen Elisa Longo Borghini.[4]

Voittajat

Lähteet

Viitteet
  1. VeloNews.com: Paris-Roubaix: Van Avermaet sprints to victory in velodrome finish VeloNews.com. 9.4.2017. Viitattu 11.4.2017.
  2. Tales from the peloton, April 19, 2006 – The ultimate Roubaix controversy autobus.cyclingnews.com. www.cyclingnews.com.
  3. Lizzie Deignan masters cobbles for glory in first staging of Paris-Roubaix Femmes theguardian.com. 2.10.2021. The Guardian. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
  4. Paris-Roubaix: Elisa Longo Borghini claims victory in women's race bbc.com. 16.4.2022. British Broadcasting Corporation. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    UCI World Tour
    Kaudet

    2009 • 2010 • 2011 • 2012 • 2013 • 2014 • 2015 • 2016 • 2017 • 2018 • 2019 • 2020 • 2021

    Kilpailut

    Tour Down Under • Pariisi–Nizza • Tirreno–Adriatico • Milano – San Remo • Katalonian ympäriajo • E3 Prijs Vlaanderen • Gent–Wevelgem • Flanderin ympäriajo • Baskimaan ympäriajo • Pariisi–Roubaix • Amstel Gold Race • La Flèche Wallonne • Liège–Bastogne–Liège • Tour de Romandie • Italian ympäriajo • Critérium du Dauphiné • Sveitsin ympäriajo • Ranskan ympäriajo • Puolan ympäriajo • Eneco Tour • Clásica de San Sebastián • Espanjan ympäriajo • Vattenfall Cyclassics • GP Ouest-France • Grand Prix Cycliste de Québec • Grand Prix Cycliste de Montréal • Lombardian ympäriajo

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.