Pariisi–Nizza-ajo
Pariisi–Nizza-ajo on etapeittain ajettava vuotuinen polkupyöräkilpailu Ranskassa sijaitsevien Pariisin ja Nizzan kaupunkien välillä. Kilpailua nimitetään tuttavallisesti Course au Soleil'ksi, sillä se on matka perinteisesti kohden auringonpaistetta. Kilpailu on pyöräilyvuoden kansainvälinen avajaiskilpailu.
Pariisi–Nizza-ajo | |
---|---|
Tiedot | |
Ajankohta | maaliskuu |
Alue | Ranska |
Paikalliset nimet | Paris-Nice (ranskaksi) |
Lempinimi | Course au Soleil (kilpailu aurinkoon) |
Laji | maantie |
Tyyppi | etappikilpailu |
Järjestäjä | ASO |
Kilpailun johtaja | Christian Prudhomme |
Historia | |
Ensimmäinen | 1933 |
Kilpailuja yht. | 81 (vuoteen 2023 mennessä) |
Ensimmäinen voittaja | Alphonse Schepers |
Eniten voittoja | Sean Kelly (7) |
Viimeisin voittaja | Tadej Pogačar |
Historia
Pariisi–Nizza-kilpailu perustettiin vuonna 1933, ja sen perustaja oli Le Petit Journal -sanomalehden johtaja Albert Lejeune. Lähtölaukaus ensimmäiseen kilpailuun ammuttiin 4. maaliskuuta 1933 kello 5 aamulla Pariisin 13. kaupunginosassa sijaitsevalta Place d'Italielta. Kilpailu toteutui joka vuosi aina vuoteen 1938 saakka, jolloin kilpailujen järjestämisessä seurasi sodan aiheuttama katkos. Kilpailut alkoivat uudelleen vasta vuonna 1951 (lukuun ottamatta vuonna 1948 ajettua erikoistapausta) nimellä "Paris–Côte-d'Azur". Vuonna 1954 kilpailut ajettiin jälleen vanhalla nimellään. Vuonna 1959 kilpailu ajettiin matkalla Pariisi–Nizza–Rooma, jolloin ajomatka oli kaikkien aikojen pisin eli 1 954,8 kilometriä.
Vuonna 1966 kilpailu oli kahden ranskalaisen, Raymond Poulidorin ja Jacques Anquetilin keskinäistä kisaa, ja tämä jakoi ranskalaiset kahteen jyrkästi erilaiseen mielipiteeseen.
Vuonna 1969 maalipaikka siirrettiin Col d'Èzen korkealle mäelle. Nykyisin maalialue sijaitsee Nizzan kaupungissa ja sen kuuluisalla rantakadulla Promenade des Anglais'lla.
Vuonna 1988 irlantilainen Seán Kelly voitti ennätyksellisen seitsemännen peräkkäisen kerran kilpailun ja pitää yhtä hallussaan voittojen määrän ennätystä.
Vuonna 2000 entinen kilpapyöräilijä Laurent Fignon nousi kisan järjestäjäksi, mutta vuonna 2002 hän jätti tehtävänsä Pariisi–Nizza-kilpailuorganisaatiossa ja siirtyi Tour de France -kilpailuorganisaation palvelukseen.
Katso erillisartikkelit:
Kilpailun voittajat
Vuosi | Voittaja | Etappeja | Kilpailun pituus |
---|---|---|---|
1933 | Alphonse Schepers | 6 | 1 257 km |
1934 | Gaston Rebry | 5 | 1 156 km |
1935 | René Vietto | 6 | 1 296 km |
1936 | Maurice Archambaud | 7 | 1 222 km |
1937 | Roger Lapébie | 6 | 1 265 km |
1938 | Jules Lowie | 5 | 1 142 km |
1939 | Maurice Archambaud | 4 | 892 km |
1946 | Fermo Camellini | 5 | 1 273 km |
1951 | Roger Decock | 5 | 1 174 km |
1952 | Louison Bobet | 6 | 1 234 km |
1953 | Jean-Pierre Munch | 4 | 1 124 km |
1954 | Raymond Impanis | 5 | 1 048 km |
1955 | Jean Bobet | 5 | 1 140 km |
1956 | Fred De Bruyne | 5 | 1 074 km |
1957 | Jacques Anquetil | 6 | 1 207 km |
1958 | Fred De Bruyne | 7 | 1 215 km |
1959 | Jean Graczyk | 11 | 1 955 km |
1960 | Raymond Impanis | 8 | 1 264 km |
1961 | Jacques Anquetil | 7 | 1 262 km |
1962 | Joseph Planckaert | 9 | 1 532 km |
1963 | Jacques Anquetil | 8 | 1 407 km |
1964 | Jan Janssen | 9 | 1 524 km |
1965 | Jacques Anquetil | 8 | 1 295 km |
1966 | Jacques Anquetil | 8 | 1 309 km |
1967 | Tom Simpson | 8 | 1 104 km |
1968 | Rolf Wolfshohl | 8 | 1 461 km |
1969 | Eddy Merckx | 7 | 1 200 km |
1970 | Eddy Merckx | x | 1 459 km |
1971 | Eddy Merckx | x | 1 128 km |
1972 | Raymond Poulidor | x | 1 129 km |
1973 | Raymond Poulidor | x | 850 km |
1974 | Joop Zoetemelk | x | 1 267 km |
1975 | Joop Zoetemelk | x | 1 318 km |
1976 | Michel Laurent | x | 1 205 km |
1977 | Freddy Maertens | x | 1 219 km |
1978 | Gerrie Knetemann | x | 1 154 km |
1979 | Joop Zoetemelk | x | 1 079 km |
1980 | Gilbert Duclos-Lassalle | x | 1 037 km |
1981 | Stephen Roche | 7 | 1 110 km |
1982 | Seán Kelly | 7 | 1 186 km |
1983 | Seán Kelly | 7 | 1 161 km |
1984 | Seán Kelly | 7 | 1 123 km |
1985 | Seán Kelly | 7 | 1 187 km |
1986 | Seán Kelly | 7 | 1 216 km |
1987 | Seán Kelly | 7 | 1 173 km |
1988 | Seán Kelly | 7 | 1 018 km |
1989 | Miguel Indurain | 7 | 1 111 km |
1990 | Miguel Indurain | 8 | 1 110 km |
1991 | Tony Rominger | 8 | 957 km |
1992 | Jean-François Bernard | 9 | 1 110 km |
1993 | Alex Zülle | 8 | 1 200 km |
1994 | Tony Rominger | 8 | 1 200 km |
1995 | Laurent Jalabert | 8 | 1 174 km |
1996 | Laurent Jalabert | 8 | 1 303 km |
1997 | Laurent Jalabert | 8 | 1 135 km |
1998 | Frank Vandenbroucke | 8 | 1 229,3 km |
1999 | Michael Boogerd | 8 | 1 216 km |
2000 | Andreas Klöden | 8 | 1 254 km |
2001 | Dario Frigo | 7 | 1 212 km |
2002 | Aleksandr Vinokurov | 7 | 1 194 km |
2003 | Aleksandr Vinokurov | 7 | 1 094 km |
2004 | Jörg Jaksche | 7 | 1 305 km |
2005 | Bobby Julich | 7 | 952 km |
2006 | Floyd Landis | 8 | 1 274.8 km |
2007 | Alberto Contador | 7 | 1 260 km |
2008 | Davide Rebellin | 7 | 1 230 km |
2009 | Luis León Sánchez | 8 | 1 253 km |
2010 | Alberto Contador | 8 | 1 288 km |
2011 | Tony Martin | 8 | 1 307 km |
2012 | Bradley Wiggins | 8 | 1 155,5 km |
2013 | Richie Porte | 8 | 1 174 km |
2014 | Carlos Betancur | 8 | 1 447 km |
2015 | Richie Porte | 8 | 1 141 km |
2016 | Geraint Thomas | 8 | 1 290 km |
2017 | Sergio Henao | 8 | 1 233,5 km |
2018 | Marc Soler | 8 | 1 198,9 km |
2019 | Egan Bernal | 8 | 1 209,5 km |
2020 | Maximilian Schachmann | 7 | 1 122,1 km |
2021 | Maximilian Schachmann | 8 | 1 173,8 km |
2022 | Primož Roglič | 8 | 1 196,4 km |
2023 | Tadej Pogačar | 8 | 1 201,1 km |
Tulokset
Doping
Pariisi–Nizza-kilpailun historia on myös osa urheilun dopinghistoriaa. Kilpailuissa on paljastunut useita dopingtapauksia:
- 1969 : Jan Janssen,
- 1974 : Roger Legeay,
- 1977 : Bernard Thévenet,
- 1982 : Marcel Tinazzi,
- 1997 : Luca Colombo, Erwann Menthéour ja Mauro-Antonio Santamirota
- 2003 : Vincente David Bernabeu Armengol ja Rui Lavarinhas.
Lähteet
Kaudet |
2009 • 2010 • 2011 • 2012 • 2013 • 2014 • 2015 • 2016 • 2017 • 2018 • 2019 • 2020 • 2021 |
---|