Parationi
Parationi eli etyyliparationi eli dietyyli-p-nitrofenyylitiofosfaatti on kasvinviljelyssä käytetty hyönteismyrkky. Parationi on hyvin myrkyllistä myös selkärankaisille eläimille. Aineen myynti ja käyttö kiellettiin Suomessa 1990-luvulla[1].
Parationi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
IUPAC-nimi | O,O-Dietyyli-O-(4-nitrofenyyli)fosforotioaatti |
SMILES | CCOP(=S)(OCC)OC1=CC=C(C=C1)[N+](=O)[O-] |
Ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | C10H14NO5PS |
Moolimassa | 291,3 g/mol |
Tiheys | 1,26 g/cm³ |
Sulamispiste | 6 °C |
Kiehumispiste | 375 °C |
Liukoisuus | 0,02 g/l |
Parationi vaikuttaa hermostoa lamaavasti estämällä koliiniesteraasin toiminnan. Muun muassa Bladan on parationin kaupallinen myyntinimi. Parationi oli 1950-luvulla merkittävin yksittäinen itsemurhatarkoituksessa käytetty aine Suomessa.[2]
Parationin eli etyyliparationin kemiallinen kaava on C10H14NO5PS ja rakennekaava (C2H5O)2PSOC6H4NO2.
Katso myös
- Metyyliparationi (C8H10NO5PS, CAS-numero 298-00-0)
Lähteet
- Rauno Tirri ja muita: Biologian sanakirja. Otava, 1993. ISBN 951-1-11390-9.
- Parationin kansainvälinen kemikaalikortti
Aiheesta muualla
- PubChem: Parathion (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Parathion (englanniksi)
- ChemBlink: Parathion (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Parathion (englanniksi)
- http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961361
- Itsemurhatavat Suomessa: onko menetelmien saatavuudella ja rajoituksilla vaikutusta itsemurhakuolleisuuteen? www.duodecimlehti.fi. 1993. Duodecim-lehti. Viitattu 6.10.2021.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.