Parallaksi
Parallaksi (kreikaksi παράλλαξις, parallaksis = vaihtelu, vaihteleva liike) on tähtitieteessä kulma, jossa maapallon radan säde näkyy tähdestä.[1] Se ilmoitetaan tavallisimmin kaarisekunteina tai millikaarisekunteina.
Parallaksi yleisesti
Parallaksi tarkoittaa yleisesti sitä, että kun havaitsija liikkuu, niin paikallaan oleva esine näyttää liikkuvan taustaansa nähden. Parallaksi on yleisesti se kulman muutos, joka aiheutuu tarkasteltaessa esinettä taustaansa vasten kahdesta eri paikasta. Mitä suurempi kulma on, sitä pienempi esineen etäisyys on. Parallaksia käytetäänkin kolmiomittauksessa ja lähimpien tähtien etäisyyden mittauksessa, jolloin maan kiertorata on suurin käytettävissä oleva kanta. Jos esineiden välille ei muodostu parallaksia, ne ovat samalla etäisyydellä havaitsijasta.
Parallaksi tähtitieteessä
Parallaksia käytetään tähtitieteessä tähden etäisyyden mittaukseen. Kun Maa liikkuu vuoden aikana pitkin kiertorataansa auringon ympäri, näyttää havaittava tähti piirtävän taustatähtien suhteen ympyrän, jos se sijaitsee taivaan navalla, edestakaisen janan, jos se sijaitsee maan ratatasossa ja muulloin ellipsin. Tämän ellipsin isoakselin puolikasta sanotaan vuotuiseksi parallaksiksi ja sitä merkitään tavallisesti π:llä.
Parallaksia voidaan käyttää etäisyydenmittauskeinona vain sellaisille tähdille, jotka sijaitsevat enintään muutamien satojen valovuosien päässä. Tuhansien valovuosien päässä sijaitsevien tähtien parallaksi on niin pieni, että se ei enää erotu. Koska kaikilla tähdillä on myös pieni ominaisliike (todellinen liike avaruuden halki toistensa suhteen), ei täsmällistä liikkumatonta pistettä taustataivaalle voida määrittää.
Parsek on määritelty siksi etäisyydeksi, josta Maan radan keskimääräinen säde näkyy yhden kaarisekunnin suuruisena. Yksi parsek on noin 3,26 valovuotta. Lähimmän tähden Proxima Centaurin parallaksi on 0,77233 kaarisekuntia, jolloin sen etäisyydeksi saadaan 1,29 parsekia eli 4,22 valovuotta. Tähtien ohella parallaksi on huomattavasti selvemmin havaittavissa Kuulla tähtitaivaan suhteen, kun sitä havainnoidaan eri puolilta maapalloa.
Laskeminen
Parallaksin suuruus kaarisekunteina saadaan kaavalla
- ,
jossa AU on astronominen yksikkö ja d mitattavan kohteen etäisyys astronomisina yksiköinä. Yksinkertaistetussa muodossa parallaksi voidaan laskea kaavalla
- , jossa d on etäisyys parsekeina.
Lähteet
- Karttunen, Donner, Kröger, Oja, Poutanen: Tähtitieteen perusteet, Ursa, 2003 ISBN 952-5329-30-5
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Parallaksi Wikimedia Commonsissa