Paperiliitto
Paperiliitto on suomalainen paperi- ja puumassateollisuuden sekä paperinjalostusalan työntekijöiden ammattiliitto, johon kuuluu 61 ammattiosastoa ja lähes 32 000 jäsentä. Paperiliiton puheenjohtaja on Petri Vanhala. Järjestön vuodesta 1959 ilmestynyt jäsenlehti kantaa järjestön nimeä. Paperiliitto kuuluu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön.
Paperiliitto ry. | |
---|---|
Perustettu | 1906 |
Toimiala | Paperityöntekijöiden ammattijärjestö |
Kotipaikka | Helsinki |
Jäsenmäärä | 31 995 (1.1.2022)[1] |
Puheenjohtaja | Petri Vanhala |
Jäsenlehti | Paperiliitto |
Aiheesta muualla | |
www.paperiliitto.fi/ |
Suomen ensimmäinen paperityöntekijöiden ammattiliitto perustettiin vuonna 1906 Tampereen paperiteollisuustyöväen ammattiosaston aloitteesta. Suomen Paperiteollisuustyöväen Liitto oli yksi varhaisimmista tehdastyöläisten liitoista. Järjestö solmi ensimmäisen työsopimuksensa 1907. Sisällissota lakkautti väliaikaisesti liiton toiminnan, mutta se aloitettiin uudelleen tammikuussa 1919. 1920-luvulla paperityöväen järjestäytynyt toiminta oli hankalaa ja liiton vaikutusvalta jäi vähäiseksi. SDP ja kommunistit kamppailivat ankarasti ay-liikkeen suunnasta, mikä johti lopulta uuden sosiaalidemokraattien hallitseman liiton perustamiseen.[2]
Suomen Paperiteollisuudentyöntekijäin Liitto perustettiin vuonna 1930. Järjestö kuului SAK:hon keskusliiton perustamisesta alkaen. Uusi liitto jäi pienemmäksi kuin 1920-luvun yhtenäinen järjestö ja se oli jatkuvasti oikeistoradikaalien painostuksen kohteena. Tilanne muuttui jatkosodan lopussa ja ensimmäinen alaa koskeva maanlaajuinen työehtosopimus solmittiin joulukuussa 1945. Liiton jäsenmäärä nousi moninkertaiseksi ennen sotia vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Jäsenistöstä kolmannes oli naisia. Vuonna 1954 liiton toimisto siirrettiin Tampereelta pääkaupunkiin. Paperiteollisuuden kasvaessa liitto sai lisää vaikutusvaltaa ja sen jäsenmäärä nousi. Parhaimmillaan järjestöön kuului noin 52 000 jäsentä vuonna 1981. Liiton nimi lyhennettiin Paperiliitoksi vuonna 1978.[2]
Liittokokousvaalit
vaalit | vaaliliittojen paikat ja ääniosuus | äänestys- aktiivisuus |
lähde | |
SDP | SKDL Vas. | |||
1981 | 66,1 % | 33,9 % | 66,3 % | [3] |
1985 | 60,3 % | 38,7 % | 61,9 % | [4] |
1993 | 192 59,9 % |
86 38 % |
35,9 % (53,9 %) |
[4][5] |
1997 | 144 | 59 | 55,3 % | [5] |
Puheenjohtajat
Liittohallinnon puheenjohtajat
- Aksel Pynnönen 1906–1907
- Ville Salonen 1907–1906
- Kalle Salminen 1908–1910
- K. A. Koskinen 1910–1917
- Eino Rissanen 1917–1918
- Kalle Koivunen 1919–1922
- Aleksi Ulanen 1922–1929
- Santtu Vuorio 1929–1931
Päätoimiset puheenjohtajat
- Hjalmar Lappalainen 1935–1946
- Pentti Lundström 1946–1949
- Vihtori Rantanen 1949–1955
- Veikko Ahtola 1955–1978
- Antero Mäki 1978–1993
- Jarmo Lähteenmäki 1993–2003
- Jouko Ahonen 2003–2011
- Petri Vanhala 2011–[6]
Osastot
Nykyiset
|
|
Entiset
|
|
Lähteet
- Jäsenmäärät Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö. Viitattu 1.3.2022.
- Paperiliitto 100 vuotta: Historia. Web Archive 2008. (Paperiliitto 2006)
- Heikki Kehälinna & Harri Melin: Elvytyksestä uusiin haasteisiin. Näkökulmia SAK:n kasvuun ja muutokseen 1970-luvulla (SAK 1985), liite 8.
- Jarmo Aaltonen:Sosiaalidemokraatit lisäsivät etumatkaansa Paperiliitossa Helsingin Sanomat 21.4.1993
- Jarmo Aaltonen: Demarit vahvistivat asemiaan Paperiliitossa Vaalien äänestysprosentti nousi yli 55:een Helsingin Sanomat 1.5.1997
- Paperiliitto 100 vuotta: Henkilöt. Web Archive. (Paperiliitto 2006)
- Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 r.y.[vanhentunut linkki]