Pantsarlahti

1400-luvun jälkipuoliskolla Pantsarlahdessa sijaitsi spitaalisairaala, jonka yhteyteen Viipurin linnan käskynhaltijana toiminut Eerik Akselinpoika Tott rakennutti Maria Magdalenan kappelin nimellä tunnetun pienen kirkon 1470-luvulla. Molemmat tuhoutuivat vuonna 1710 Viipurin piirityksen yhteydessä.[1][2] Kappelin yhteydessä sijaitsi myös hospitaaliseurakunnan oma hautausmaa.[3] Samalla alueella toimi tämän jälkeen työsiirtola jo viimeistään 1800-luvun alussa.[4]

Vuoden 1930 väestönlaskennassa Pantsarlahdessa oli 4 017 asukasta, joista 3 592 oli suomenkielisiä, 188 ruotsinkielisiä, 234 muunkielisiä ja 3 asukkaan kieli oli tuntematon.[5]

Hankkijan toimitalo (1932).

Pantsarlahden pohjoisosassa oli pien- ja kerrostaloasutusta ja eteläosassa puolestaan teollisuus- ja satama-aluetta, jossa toimi muun muassa Viipurin konepaja vuosina 1864–1939. Vuonna 1932 Eteläsataman tuntumaan valmistui arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funkistyylinen Hankkijan Viipurin konttori, jonka yhteydessä toimi myös mylly ja leipomo.[6][7] Oy Starckjohann & Co. Ab:n niin ikään funkkista edustava keskusvarasto puolestaan rakennettiin sen läheisyyteen Havinkadun varrelle vuonna 1939. Varaston suunnitteli arkkitehti Jalmari Lankinen, mutta rakennusta ei kuitenkaan ehditty ottamaan käyttöön ennen talvisodan syttymistä.[4]

Muita tunnettuja rakennuksia olivat vuonna 1912 toimintansa aloittanut Viipurin adventtikirkko,[8] jonka uusi funkkistyylinen rukoushuone valmistui Pantsarlahteen 1935[9] sekä 1931 rakennettu kaupunginarkkitehti Väinö Keinäsen suunnittelema tyttöjen- ja poikien ammattikoulu. Useiden eri alojen koulutusta tarjonneessa oppilaitoksessa oli vuonna 1939 yli 800 opiskelijaa.[10] Pantsarlahdessa toimi myös Viipurin klassillinen lyseo.

Merkittäviä Pantsarlahteen rakennettuja asuin- ja liikekiinteistöjä olivat muun muassa As. Oy Arina (1900) Torkkelinkadulla, jonka suunnittelivat arkkitehdit Emil Gustafsson ja Allan Schulman,[11] Paavo Uotilan piirtämät Kullervonkatu 10 (1908)[12] ja Konsuli M. Wilskan talo (1921),[13] Väinö Keinäsen Brahenlinna (1937) Pantsarlahdenkadulla[14] ja Linnankatu 49 (1938)[13] sekä Berndt Ivar Aminoffin sotakamreeri B. Lagercrantzille vuonna 1902 suunnittelema jugendtyylinen Vaasankatu 3, jonka jatkeeksi Clas Axel Gyldén piirsi toisen jugendtalon vuonna 1910.[15]