Pannonia inferior
Pannonia inferior (”Ala-Pannonia”, lat. Provincia Pannonia inferior) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Pannoniassa nykyisten Unkarin, Serbian, Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan alueilla.[1][2][3]
Pannonia inferior Provincia Pannonia inferior |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Pannonia inferiorin provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio | Rooman valtakunta |
Nykyinen valtio/alue | Bosnia–Hertsegovina, Kroatia, Serbia, Unkari |
Perustettu | n. 103/107 |
Lakkautettu | n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Aquincum |
Maantiede
Pannonia inferiorin provinssi sijaitsi Pannoniassa Tonava-joen (lat. Danuvius) etelä- ja länsipuolella nykyisten Unkarin, Serbian, Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan valtioiden alueilla. Sen itäpuolella sijaitsi Dacian provinssi, kaakoispuolella Moesia superiorin provinssi, eteläpuolella Dalmatian provinssi ja länsipuolella Pannonia superiorin (”Ylä-Pannonia”) provinssi.[2] Provinssin hallinnollinen keskus oli Aquincum nykyisen Budapestin laitamilla.
Historia
Pannonia inferiorin alue oli aiemmin osa provinsseja Illyricum, Illyricum inferius ja Pannonia. Pannonia superiorin provinssi muodostettiin, kun keisari Trajanus jakoi noin vuonna 103/107 Pannonian provinssin kahteen osaan, jotka olivat Pannonia inferior ja Pannonia superior.[4] Provinssien jaossa se luettiin keisarin provinsseihin.[2] Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]
Trajanus arvioi, että rauhallisemman Pannonia inferiorin hallinnointiin riitti yksi legioona, jota hallitsi preettori. Hadrianus aloitti uransa Pannonia inferiorin ensimmäisenä maaherrana ennen kuin hänestä tuli keisari, ja keisariaikoinaankin Hadrianus vieraili mielellään alueella. Marcus Aurelius korotti Pannonia inferiorin hallitsijan konsuliksi, mutta provinssiin sijoitettiin edelleen vain yksi legioona.[5]
Caracallan aikana 211–217 Pannonia inferiorin ja Superiorin rajaa siirrettiin niin, että Pannonia inferiorista tuli aiempaa suurempi.[2] Provinssi lakkautettiin vuonna 293, jolloin se jaettiin kahdeksiksi provinssiksi, jotka olivat Pannonia secunda ja Valeria eli Valeria ripensis.[2]
Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Illyricum 27/16 eaa.–9/10 jaa. (?) (Illyria vallattu 168 eaa. ja Dalmatia 46 eaa.) |
Illyricum inferius 9/10 jaa. (?) – Flaviusten aika |
Pannonia Flaviusten aika – 103/107 |
Pannonia superior 103/107–293 |
Pannonia prima | (Itävalta itäinen) | |
Savia | (Kroatia) | |||||
Pannonia inferior 103/107–293 |
Pannonia secunda | (Vojvodina) | ||||
Valeria | (Unkari läntinen) | |||||
Illyricum superius 9/10 jaa. (?) – Flaviusten aika |
Dalmatia Flaviusten aika – |
Dalmatia | (Dalmatia, Bosnia) | |||
Praevalitana[sel 3] | (Albania, Montenegro) | |||||
Selitykset:
|
Lähteet
- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115–117, 124–125. Updated Edition. Facts on File Library of World History. Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
- Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- Cancik, Hubert & Schneider, Helmuth & Salazar, Christine F. (toim.): Brill's New Pauly, s. 449. Antiquity. Obl - Phe. Vol. 10. Brill, 2007. ISBN 9789004142152.
- Pannonia UNRV Roman History. Viitattu 1.3.2021.
Kirjallisuutta
- Mócsy, András: Pannonia and Upper Moesia: A History of the Middle Danube Provinces of the Roman Empire. Routledge Revivals. (Uusintapainos). Routledge, 2014. ISBN 9781317754244.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pannonia Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis