Pankkituki

Pankkituki tarkoittaa talousvaikeuksiin joutuneen pankin pelastamista. Valtio tai keskuspankki voi esimerkiksi pääomittaa pankkia tai keventää sen lainoja siirtämällä niitä roskapankkiin.

Pankkitukea annetaan, jotta pankin konkurssi ei aiheuttaisi vahinkoa sen asiakkaille tai jotta vaikeudet eivät leviäisi laajemmalle. “Liian suu­ri kaa­tu­maan” -il­miö tarkoittaa, että jos pankki on tarpeeksi suuri, se joudutaan pelastamaan.[1] Suurpan­kin kaa­tu­mi­sen pelätään hor­jut­ta­van ko­ko ra­hoi­tus­jär­jes­tel­män va­kaut­ta. Tuki voi olla pitkäkestoistakin. Laajan pankkikriisin kustannukset ovat yleensä mittavia, keskimäärin 13,3 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.[2][1] Myös vuonna 2009 alkaneen EU:n finanssikriisin hoito vaati 13 prosenttia BKT:stä.[1] [3]

Pank­kien jul­ki­ses­ta tu­ke­mi­ses­ta pyritään eroon, sillä jos ne aina pelastetaan pankkituella, ne ottavat kohtuuttoman suuria riskejä. Pank­ki­krii­sien to­den­nä­köi­syyt­tä voidaan pienentää esimerkiksi erottamalla toisistaan talletuspankkitoiminta ja investointipankkitoiminta. Pankeilta vaaditaan myös entistä suurempaa vakavaraisuutta.[1] Pankkien stressitestien avulla pyritään ajoissa huomaamaan, onko joihinkin pankkeihin kasautunut riskejä.

Suomen pankkituki 1992
Pääartikkeli: Suomen pankkikriisi

Vuosina 1991–1992 jouduttiin suomalaisten pankkien pelastamiseen käyttämään 30–40 miljardia markkaa. Laskelmasta on vähennetty varat, jotka myöhemmin saatiin takaisin. Tämä pankkikriisi selvitettiin maaliskuussa 1992 hyväksytyllä tukipaketilla ja roskapankkien perustamisella.[4]

Euroopan velkakriisi ja EKP:n osto-ohjelma
Pääartikkeli: Euroalueen velkakriisi

Euromaiden vuonna 2010 aloittama Kreikan talouden tukeminen sadoilla miljardeilla euroilla on auttanut myös niitä pankkeja, jotka ovat rahoittaneet Kreikan taloutta.

Euroopan keskuspankki aloitti maaliskuussa 2015 laajennetun velkakirjojen osto-ohjelman. Laajennetun ohjelman ostot tulevat olemaan yhteensä 60 miljardia euroa kuukaudessa, esimerkiksi joukkolainoja ja omaisuusvakuudellisia arvopapereita. Ohjelmaa jatketaan ainakin vuoden 2016 syyskuun loppuun saakka. Osto-ohjelman toivotaan muuttavan rahoitusmarkkoinoiden tarjontaa ja korkoriskiä. Ohjelma alentaa valtion velkakirjojen korkoja ja nostaa niiden hintoja, jolloin sijoittajat siirtyvät korkeampiriskisiin sijoituksiin. Keskuspankin osto-ohjelma lisää markkinoiden likviditeettiä, mikä helpottaa rahoitusmarkkinoiden stressitilaa.[5]

Katso myös

Lähteet
  1. Riskibisnes ei sovi talletuspankeille. HS 20.12.2012. Viitattu 26.3.2015.
  2. USA:n pankkikriisi ei ole ainutlaatuinen. Taloussanomat 26.9.2008. Viitattu 26.3.2015.
  3. Saksalaispankki saa 50 miljardin euron tukipaketin. Web Archive. HS 5.10.2008. Viitattu 26.3.2015.
  4. Lauri Haataja: Parlamentarismin riemuvuodet, s. 49-50. Teoksessa Suomen historia 9. Koiviston aika. Weilin & Göös, 1992. ISBN 951-35-2498-1.
  5. EKP:n laajennetun osto-ohjelman vaikutukset. Suomen Pankki 30.1.2015. Viitattu 26.3.2015.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.