Pankkitili
Pankkitili tarkoittaa pankin ottolainaustiliä. Pankin asiakkaat tallettavat pankkitileille rahaa. Pankkitilien tyyppejä ovat mm. talletustili, sekkitili ja valuuttatili.[1]
Tavanomaisia talletustilejä ovat käyttötili eli käyttelytili, säästötili ja karttuva talletustili. Käyttötili sopii päivittäisten raha-asioiden hoitoon. Säästötiliin voi liittyä nostorajoituksia.[2] Määräaikaistiliksi kutsutaan talletustiliä, jolta varoja voi nostaa vasta, kun tili ennalta sovitun ajan kuluttua erääntyy.[3]
Rahan laittamista tilille kutsutaan talletukseksi tai panoksi. Rahan ottamista tililtä kutsutaan otoksi tai nostoksi. Noston voi tehdä esimerkiksi nostamalla käteistä pankin konttorissa tai pankkiautomaatilla.
Käyttötililtä voi tavallisesti maksaa ostoksia ja laskuja. Ostokset voi maksaa pankkikortilla tai tekemällä tilisiirron verkkopankin kautta. Aiemmin oli tavallista maksaa ostoksia sekkitililtä sekkiä käyttäen.
Tilisiirto eli pankkisiirto tarkoittaa rahan siirtämistä pankkitilille. Tilisiirto tehdään yleensä toiselta pankkitililtä, mutta sen voi myös maksaa käteisellä.[4]
Pankki pitää tilitapahtumista kirjaa. Tapahtumista annetaan asiakkaalle tiliote tietyin väliajoin. Aiemmin oli tavallista, että tilitapahtumat merkittiin pankkikirjaan (säästökirjaan).[5]
Pankki maksaa tilillä oleville varoille korkoa, ellei kyseessä ole nollakorkoinen tili. Korko voi olla kiinteä tai vaihtuva. Suomessa on nykyisin tavallista, että pankkitilin korko on nolla prosenttia tai vähän sen yli.[6][7] Aiemmin korot olivat korkeampia. Korko kuuluu Suomessa lähdeveron piiriin.[6]
Tiliraha pankin velkaa
Kun asiakas tekee tilille talletuksen, hän lainaa rahat pankille. Pankkitilin saldo on pankin velkaa asiakkaalle. Pankki kirjaa talletuksen omiksi varoikseen ja vastaavan suuruisen velan asiakkaalle. Asiakas ei omista tilillä olevia rahoja vaan saatavan pankilta.[8]
Vaikka pankkitileillä oleva raha onkin vain pankkien velkaa asiakkailleen, tiliraha kuitenkin kelpaa yleisesti maksuksi muun muassa tilisiirtona tai pankkikorttimaksuna. Tämä johtuu pankkeja kohtaan tunnetusta vankasta luottamuksesta.[9]
Pankin näkökulmasta yleisön pankkitileille tekemät talletukset ovat osa pankin ottolainausta eli rahan hankintaa. Tilitalletusten lisäksi pankit käyttävät ottolainaukseen joukkovelkakirjalainoja.[1][10]
Talletussuoja ja tilin vanheneminen
Tilille talletettuja varoja koskee tavallisesti talletussuoja. Talletussuoja turvaa asiakkaan saatavat tiettyyn rajaan asti, jos pankki ei pystyisi maksamaan niitä takaisin.[11]
Jos pankkitili on ollut pitkään käytämättä, tilinomistaja voi menettää tilille talletetut rahat tai ainakin niiden korot. Suomessa talletus ei nykyisin vanhene, mutta pankki voi lopettaa koronmaksun sen jälkeen, kun tili on ollut kymmenen vuotta käyttämättä. Aiemmin myös talletukset vanhenivat 10 vuodessa. Jos tiliä on käytetty viimeksi vuonna 1980, pääomaa ei välttämättä saa enää takaisin.[12][13]
Katso myös
Lähteet
- Taloustiedon taloussanasto. Taloustieto r.y., 1987.
- Käyttötili ja säästämistili www.finanssivalvonta.fi. Finanssivalvonta. Arkistoitu 2.10.2017. Viitattu 2.10.2017.
- Määräaikaistili www.finanssivalvonta.fi. Finanssivalvonta. Arkistoitu 2.10.2017. Viitattu 2.10.2017.
- Tilisiirto - arjen maksuihin ja siirtoihin POP Pankki. Viitattu 2.10.2017.
- Pankkikirjat pian historiaa Nordeassa mtv.fi. Viitattu 3.10.2017.
- Talletustilien valikoima on laaja www.finanssivalvonta.fi. Finanssivalvonta. Arkistoitu 2.10.2017. Viitattu 2.10.2017.
- Talletuskorot | Kauppalehti.fi www.kauppalehti.fi. Viitattu 2.10.2017.
- Tiesitkö? Pankkiin tallettamasi rahat eivät olekaan sinun mtv.fi. Viitattu 2.10.2017.
- Kauko, Karlo: Lyhyt johdatus rahaan Suomen Pankki.
- Säästämisen ja sijoittamisen sanastoa | Talletuskorkovertailu.fi talletuskorkovertailu.fi. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)
- Talletussuoja www.finanssivalvonta.fi. Finanssivalvonta. Arkistoitu 2.10.2017. Viitattu 2.10.2017.
- Pankkikirjan omistava säästäjä voi menettää rahat, jos tili on ollut pitkään käyttämättä Yle Uutiset. Viitattu 2.10.2017.
- UINUVILLA PANKKITILEILLÄ SATOJA MILJOONIA MARKKOJA Ilta-Sanomat. 27.3.1998. Viitattu 2.10.2017.