Paltaniementie

Paltaniementie on museotie Paltaniemen kylässä Kajaanissa, Oulujärven etelärannalla. Museotiehen kuuluva Paltaniemen kirkkotie ja kylä sisältyvät Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Paltaniemi kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin.[1] Matkaa Kajaanin keskustaan on vajaa kymmenen kilometriä.[2] Tiestä tuli museotie vuonna 1982.[3]

Paltaniementie
Pappilanniementien alkua.
Pappilanniementien alkua.
Maa Suomi
Osa tietä 19056 Pappilanniementie
Sutelantie
Tieluokka yhdystie, museotie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 2,95 km
Alkupiste Kirkkoniemi, Kajaani
Päätepiste Sutela, Kajaani (2,95 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku 2

Museotie
Paltaniementie on korkealla Oulujärven törmällä.

Museotien pituus on nykyään 2,95 kilometriä. Siihen kuuluu Pappilanniementie eli yhdystie 19056 ja sen itäpuolella noin 550 metrin mittainen osuus Kirkkoniemi–Paltaniemi maantiestä nro 8801, katunimeltään Sutelantiestä. Pappilanniemessä tien päässä on kääntöpaikka, joka ei kuulu museotiehen.[4] Alkuperäinen museotien pituus oli 3,3 kilometriä, lyhennys on johtunut kevyen liikenteen järjestelyistä.[3] Kevyen liikenteen väylää on Pappilanniementiellä maantien 8801 liittymän ja kylätalon välillä noin 40 metrin ja Sutelantiellä noin 80 metrin matkalla.[4]

Museotie on keskimäärin 5,9 metriä leveä ja päällystetty pehmeällä asfalttibetonilla.[5] Tien varren maisemia ovat näkymät Oulujärvelle ja rantametsä, nauhamainen asutus kylätien varressa, metsäiset maisemat Pappilanniemen päässä ja avoimet viljelymaisemat.[6]

Liikenneviraston museotiekokoelmassa Paltaniementie edustaa ajallisesti 1600–1700-luvun tieverkon rakentumista. Tie on osa Oulun ja Kuopion välistä varhaista tieyhteyttä, saman välin myöhemmin muodostuneita yhteyksiä edustaa Saviselkä–Piippola-museotie.[7]

Tien historia

Paltaniemi asutettiin 1550-luvulla ja 1500-luvun lopussa siitä tuli kirkollinen ja hallinnollinen keskus. Paltaniemeen johtava kesätie teetettiin kulkukelpoiseksi 1610, aluksi vain ratsutieksi. Vuonna 1634 Paltaniemeen oli määrätty maantien varteen kestikievari ja 1682 tie määrättiin tehtäväksi vaunuilla ajettavaksi.[8] Oulujärven pohjoispuolelle valmistui vuonna 1857 tie Oulusta Kajaaniin. Paltaniemellä oli vielä merkitystä talvitien osana. Merkitys väheni vasta 1900-luvulla, kun maantien talvikunnossapito vakiintui ja autoliikenne yleensäkin lisääntyi. Paltamon emäkirkolta oli tehty tiepohja Kajaaniin 1651. Museotie on osa tätä tietä ja tien linjauksen oletetaan säilyneen siltä ajalta, samoin tien tasausviivan.[9] eli tien keskikohdan korkeusvaihtelun.[10]

Paltaniemessä oli Oulujärven pitäjän keskuskylä vuodesta 1599 lähtien ja 1640-luvulta lähtien se oli Paltamon pitäjän kirkonkylä. Kylän hallinnollinen merkitys säilyi 1850-luvulle saakka.[1] Paltaniementien kulttuurikohteita ovat muun muassa Paltamon seurakunnan omistama Paltamon vanha kirkko eli Paltaniemen kuvakirkko museotien varrella ja Eino Leinon syntymäkoti Hövelö tien lähistöllä.[11]

Lähteet
  • Piltz, Raimo & Soosalu, Laura: Paltaniementie, Kajaani: museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2012. ISBN 978-952-257-710-8. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 8.8.2015).

Viitteet
  1. Paltaniemen kirkkotie ja kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. Piltz & Soosalu, 2012, s. 26
  3. Liimatainen, Kirsi: Tiehallinnon museotiet ja -sillat, s. 147-149. Tampere: Tiehallinto, 2007. ISSN 1459-1561. Teoksen verkkoversio.
  4. Piltz & Soosalu, 2012, s. 9
  5. Piltz & Soosalu, 2012, s. 25
  6. Piltz & Soosalu, 2012, s. 22
  7. Piltz & Soosalu, 2012, s. 16
  8. Piltz & Soosalu, 2012, s. 11
  9. Piltz & Soosalu, 2012, s. 12
  10. Tiegeomatrian vaikutukset ajokäyttäytymiseen (PDF) (Sivu 15) 2009. Tiehallinto. Viitattu 8.8.2015. [vanhentunut linkki]
  11. Piltz & Soosalu, 2012, s. 13

    Aiheesta muualla

    Suomen museotiet, tieliikenteen museosillat ja rautateiden museosillat
    Etelä-Karjala
    Etelä-Pohjanmaa
    Etelä-Savo
    Kainuu
    Kanta-Häme
    Keski-Suomi
    Kymenlaakso
    Lappi
    Pirkanmaa
    Pohjanmaa
    Pohjois-Karjala
    Pohjois-Pohjanmaa
    Pohjois-Savo
    Päijät-Häme
    Satakunta
    Uusimaa
    Varsinais-Suomi
    Huom! Savukosken silta on Kymenlaakson ja Uudenmaan rajalla.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.