Palovesi
Palovesi [1], tai joskus myös Palovesi–Jäminginselkä [4], on Pirkanmaalla Ruovedellä sijaitseva järvi. Se on Suomen 89. suurin järvi. Jos tulkitaan Ruoveden, Vaskivesi–Visuveden, Palovesi–Jäminginselän ja Tarjanneveden järvialtaat yhdeksi suureksi Iso-Tarjannevedeksi, saadaan sen pinta-alaksi 210 neliökilometriä. Iso-Tarjannevesi olisi sillä pinta-alalla Suomen 18. suurin järvi.[1][4][5][6]
| Palovesi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Ruovesi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Paloveden alue (35.32) |
| Laskujoki | Murolekoski [1] |
| Järvinumero | 35.321.1.001 ja 35.322.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96 m [1] |
| Rantaviiva | 202,228 km [2] |
| Pinta-ala | 42,7169 km² [2] |
| Tilavuus | 0,40541 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 9,5 m [3] |
| Suurin syvyys | 60,97 m [4] |
| Valuma-alue | 6 102 km² [5] |
| Saaria | 123 [4] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
Järvenosat
Paloveden ja Jäminginselän järvenosien vedenpinnat ovat samalla korkeudella, mutta Paloveden alapuolella Näsijärven Vankavesi on 60 senttimetriä alempana ja Jäminginselän yläpuolinen Ruovesi on 10 senttimetriä korkeammalla. Siksi järvenosat muodostavatkin oman järven, jonka muoto on kuitenkin niemien, saarien ja lahtien vuoksi hyvin sokkeloinen.[1]
Järven eri osat on kansan suussa saaneet erilaisia nimityksiä. Raja Paloveden ja Jäminginselkän järvenosien välillä on Suomen Ympäristökeskuksen mukaan Jäminginvuolteessa, joka jää Loposperällä kahden niemen väliin. Tässä artikkelissa noudatetaan tätä jakoa.[1]
Palovesi on kokonaisuudessaan 15 kilometriä pitkä ja 9,5 kilometriä leveä [1]. Sen kokonaispinta-ala on 4 272 hehtaaria eli 42,7 neliökilometriä. Siitä kuuluu Jäminginselälle 40 % ja Palovedelle 60 %. Järven rantaviivan kokonaispituus saarien rantaviiva mukaan lukien on 202 kilometriä, josta Palovedelle kuuluu 70 %. Saaria on Palovedellä yhteensä 123, mutta Jäminginselän saarten lukumäärää ei ole ilmoitettu. Järven kokonaistilavuus on 405 miljoonaa kuutiometriä eli 0,405 kuutiokilometriä, josta Paloveteen kuuluu 60 %. Järvien keskisyvyydet ovat lähes samat.[1][4][5][7]
Jäminginselkä
Jäminginselän (järvinumero 35.322.1.001) järvenosan pinta-ala on 1 724 hehtaaria eli 17,2 neliökilometriä. Se on 7,9 kilometriä pitkä ja 7,9 kilometriä leveä. Kautussa Kautunvuolteelta alkava Ruhalanselkä ja Rajalahdenselkä ovat sen toinen pää. Niiltä on Miestamonsalmessa yhteys suurelle järvenselälle, jota kutsutaan Jäminginseläksi. Siitä työntyy eri suuntiin selvästi havaittavia lahtia, joita ovat esimerkiksi Lehriönlahti, Paarlamminlahti, Majalahti ja Pekkalanlahti. Järvenosa päättyy pian Jäminginvuolteeseen. Järvenosan saarien lukumäärää ei ole ilmoitettu, mutta suuria saaria ovat Jäminkisaari (14 ha, kartasta mitattu) ja Palosaari (10 ha).[1][4]
Järvenosan tilavuus on 161 miljoonaa kuutiometriä eli 0,161 kuutiokilometriä ja sen keskisyvyys on 9,3 metriä. Jäminginselän järvenselkä on pääosin yli 20 metriä syvää. Siinä on useita 30 metrin syvyyteen yltäviä syvänteitä ja jopa yli 40-metrisiä syvänteitä. Samaa havaitaan Ruhalanselällä, jossa on yhdessä kohtaa 48 metriä syvää. Suurin syvyys 52 metriä sijaitsee heti Miestamonsalmen lounaspuolella. Järven rantaviivan pituus on 61 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata ja jonkin verran peltomaata.[1][4][4][8][9][10]
Palovesi
Paloveden (järvinumero 35.321.1.001) järvenosan pinta-ala on 2 548 hehtaaria eli 25,5 neliökilometriä. Se on 9,9 kilometriä pitkä ja 8,2 kilometriä leveä. Paloveden rakenne on saaristomaisempi ja rikkonaisempi. Kettuvuori ja Velhonvuori ovat yli neljä kilometriä pitkän niemen päässä sijaitsevia mäkiä. Kyseinen niemi jakaa Paloveden pohjoisosaan ja eteläosaan. Pohjoisosa on rikkonainen ja siltä puuttuu suurempi järvenselkä. Pieniä avoveden alueita muodostavat heti Jäminginvuolteen alla Rataselkä ja pohjoisosan länsipäässä sijaitseva Riekonselkä. Eteläosassa aukeaa suuri järvenselkä Ohrionselkä, jonka koillispäässä sijaitsee Juurakkolahti ja kaakkoisosassa Kekkoslahti. Järvenosa muuttuu taas saaristoiseksi Muroleenkosken lähellä.[1][4]
Paloveden järvenosassa on laskettu olevan 123 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 245 hehtaaria, mikä on noin 8,8 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista 32 on yli hehtaarin suuruisia, 79 yli aarin ja loput 12 ovat alle aarin kokoisia. Suuria Paloveden saaria ovat Kärkisaari, Jaakonsaari, Hirsisaari, Haukkasaari, Lehtisaari, Salonsaari (27 ha, mitattu kartasta), Möyrysaari ja Niinisaari.[4]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 245 miljoonaa kuutiometriä eli 0,245 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 9,6 metriä. Rataselällä sijaitsee pari yli 20 metrin syvännettä, yksi 28 metrin ja toinen 35 metrin syvänne. Riekkoselän pituussuuntaa seuraa pitkä syvännejakso, jossa on paikoin 35 metriä syvää. Velhovuoren edustalla on laaja yli 30 metriä syvä laaja syvänne. Siitä on löytynyt useita 40 metriä syvempiä kohtia , joista yksi yltää 48 metrin syvyyteen. Myös Ohrionselällä on laaja yli 20 metriä syvä alue, jossa on monia syvänteitä. Siellä on Kekkoslahden suun edustalla useita yli 50 metriä syviä kohtia ja niistä yksi yltää 61 metrin syvyyteen.[4][11]
Järven rantaviivan pituus on 141 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 52 kilometriä. Sen rannat ovat enimmäkseen metsämaata ja vähäisessä määrin peltomaata.[1][4][8]
Asutus
Järven rantojen läheisyydessä asutus on pääasiassa haja-asutusta, mutta eräissä paikoissa se on keskittynyt kyliin tai kulmakuntiin. Sellaisia ovat Jäminginselällä Jäminkipohjan taajama, Ruhala, Päminki ja Loposperä ja Palovedellä Riekkolanperä, Siikalahti, Hammonperä, Juurakonperä ja Kekkonen. Järven luoteisrantoja seuraa seututie 337 ja yhdystie 14278, Kautonvuolteen ylittää ja koillisrantoja seuraa kantatie 66 ja josta se haarautuu lounaaseen päin Muroleelle järven itärantoja seuraten seututie 338. Murolesta jatkaa luoteeseen päin Muroleen kanavan yli yhdystie 3382, joka yhtyy Karjulassa Kurusta tulevaan seututiehen 337.[1]
Virkistys
Tampereen–Virtain laivareitti Runoilijan tie kulkee Paloveden läpi.
Vedenkorkeudet, jäähavainnot ja virtaamat
Suomen Ympäristökeskuksen rekistereissä on tallennettuna tiedot järven vedenpinnan korkeuksista vuodesta 1863 alkaen. Järven keskivedenkorkeus on ollut 96,03 metriä mpy (N60). Vedenpinnan keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 0,94 metriä. Ylimmillään vesi on ollut 97,62 metriä (N60) kesäkuussa 1899 ja alimmillaan 95,21 metriä (N60) huhtikuussa 1909, joten pinnankorkeuksien äärivaihtelu on ollut 2,41 metriä.[5]
Jäähavaintoja on kirjattu vuodesta 1884 alkaen Hokkasperän lahdelta. Varhaisin jäätyminen on ollut 27.10 1968 ja myöhäisin 25.1 1925. Varhaisin jäidenlähtö on ollut 18.4 1921 ja myöhäisin 25.5 1909.[5]
Murolekoskesta eli Muroleen kanavan yhteydessä on kirjattu muistiin virtaamahavaintoja vuodesta 1863 alkaen. Niiden mukaan keskivirtaama (MQ) on ollut 53 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Vuotuiset ylivirtaamisen keskiarvo eli keskiylivirtaama (MHQ) on 118 m³/s ja keskialivirtaama 21 m³/s (MNQ). Äärivirtaamat ovat sattuneet kesäkuussa 1899, jolloin se oli 269 m³/s (HQ), ja huhtikuussa 1909, jolloin mitattiin 1,6 m³/s (NQ).[5]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Paloveden alueella (35.32), jonka Paloveden lähialueeseen (35.321) ja Jäminginselän–Ruhalanselän alueeseen (35.322) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 96,0 metriä mpy.[1][5][7]
Järvi saa pääosan vedestään Ruoveden kautta, mistä tulee 5 769 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen vedet. Jäminginselän pohjoisrantaan laskee Paarlammin valuma-alueen (35.324) vedet ja sen itärantaan laskevat Pärjänojan valuma-alue (35.325), Myllyojan valuma-alue (35.326) ja Isojärven valuma-alue (35.327). Paloveden pohjoisrantaan laskee Nenos-Kieringan valuma-alue (35.323) ja sen kaakkoisrantaan laskevat Tarvonojan–Myllyojan valuma-alue (35.328) ja Rikalanjärven–Jouttenuksen valuma-alue (35.329).[5][7]
Suoraan tai välillisesti Jäminginselän–Ruhalanselän alueelle laskee neljä yli hehtaarin kokoista järveä, jotka ovat Ruoveden taajamassa Koukkulammi (5 ha), Utukkalammi ja Nahkurinlammi, järvenosan pohjoisrannassa Lehriönjärvi (57 ha) ja Mäyrälammi (1 ha) sekä sen etelärannalla Ullikkajärvi (18 ha). Vastaavasti Paloveden lähialueeseen laskee 18 järveä tai lampea, joista huomattavaimpia ovat seuraavat: Riekkoselälle laskevat Pihlajajärvi (7 ha), Pahalammi (1 ha), Sammakkolammi, Pajajärvi, Iso Kivijärvi (15 ha), Pikku Kivijärvi (3 ha) ja näistä hieman idempää Helvettijärvi (2 ha) ja Hakajärvi (2 ha), sitten Paloveden länsirantaan Valkeajärvi (7 ha), Hammonjärvi (8 ha), Pikku Hammonjärvi (1 ha), Iso Kantojärvi (4 ha) ja Lehmusjärvi (7 ha), Siikalhdella Urtinlahteen Urtinlammi, Kolunjärvi (8 ha), Särkijärvi (12 ha), Ahvenjärvi (8 ha) ja Hakojärvi (3 ha), Paloveden lounaisrantaan Sarvananjärvi (29 ha), itäosan Juurakkolahteen Kompanjärvi (4 ha) ja Muroleen kanavan edustalle Armasjärvi (12 ha).[1][5][7]
Järvi laskee Murolekosken kautta Näsijärven Vankaselkään.[1]
Katso myös
Lähteet
- Palovesi, Ruovesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- Laskettu SYKEn tietojen summana! (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.2.2018. )
- Laskettu SYKEn tietojen perusteella painotettuna keskiarvona. Korvaa tämä viranomaistiedolla, kun sellaisen löydät! (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.2.2018. )
- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.2.2018.
- Palovesi (35.321.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.2.2018.
- WSOY Iso tietosanakirja 7, s. 136, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
- Jäminginselkä (35.322.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.2.2018.
- Palovesi, Ruovesi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- Peruskartta 1:20 000. 2231 01 Jäminkipohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- Peruskartta 1:20 000. 2231 02 Ruovesi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 23.2.2018)
- Peruskartta 1:20 000. 2213 10 Muroleen kanava. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1984. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
