Palovamma

Palovamma on kudosvaurio, joka syntyy esimerkiksi lämmön, syövyttävän kemikaalin, ultraviolettisäteilyn tai sähkövirran vaikutuksesta.[1]

Palovamma
Ala dermatologia
Syyt lämpö, syövyttävä kemikaali, ultraviolettisäteily, sähkövirta
Oireet kudosvaurio iholla tai myös syvemmällä
Hoito viilentäminen, hoitoaine
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Vakavuusasteet ja laajuus
Ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen palovammat ihon kerroksissa.

Palovamman aiheuttaman kudosvaurion syvyys riippuu lämpötilasta ja kontaktin kestosta. Palovammat voidaan jakaa vakavuuden perusteella kolmeen asteeseen.[1][2]

Ensimmäisen asteen palovammassa iholla on kipua ja punoitusta. Rakkuloita ei synny, ja tunto säilyy ennallaan. Vamma paranee nopeasti eikä jätä jälkiä.[1]

Toisen asteen palovammassa ihonalaiseen kerrokseen muodostuu kudosnesteestä rakkuloita.[1] Iho punoittaa ja turpoaa, ja on erittäin kivulias.[2] Parantuessaan ihon vaurioitunut pintakerros uusiutuu kokonaan.[1] Syvemmästä palovammasta saattaa jäädä arpi.[2]

Kuvasarjassa 24-vuotiaan naisen kuumasta uunista saaman toisen asteen palovamman muuttuminen ajan myötä:

  • Palovamma muutaman minuutin päästä.
    Palovamma muutaman minuutin päästä.
  • Palovamma yhden päivän päästä.
    Palovamma yhden päivän päästä.
  • Palovamma kahden päivän päästä.
    Palovamma kahden päivän päästä.

Kolmannen asteen palovammassa vamma-alueen iho tuhoutuu, ja vaurio ulottuu myös ihonalaisiin kudoksiin.[1] Kipua ei juurikaan tunnu, koska hermopäätteet ovat vaurioituneet. Iholle jää aina arpi.[2]

Palovamman laajuutta kuvataan yleensä prosenttiluvulla, joka osoittaa sen, kuinka suuri osa koko ihon pinnasta on vaurioitunut. Esimerkiksi yhden prosentin lukema vastaa kämmenen kokoista palovamma-aluetta, ja yhdeksän tai kymmenen prosentin lukema koko yläraajaa.[1]

Hoito

Palovammaa hoidetaan erottamalla uhri palovamman aiheuttajasta ja viilentämällä kuuma kudos huuhtelemalla sitä huoneenlämpöisellä vedellä 10–15 minuuttia. Mahdollinen syövyttävä aine poistetaan huuhtelemalla 30 minuutin ajan.[1] Palovammaa huuhdellaan niin kauan, että kipu on kokonaan poissa. Koska kipu ei tunnu kylmässä vedessä, lapset yleensä sanovat kivun loppuneen. Kipu kuitenkin jatkuu, kun huuhtelu lopetetaan.[2][3]

Alle yhden prosentin palovammat voidaan hoitaa kotona esimerkiksi kostean siteen tai liinan sekä parasetamolin avulla. Palovamman aiheuttamaa rakkulaa ei puhkaista, vaan sen annetaan parantua itsestään.[1] Viilentämisen jälkeen palovammoja voidaan hoitaa paikallishoidoilla. Haavalle asetetaan rasva- tai silikonitaitos, hopeaa sisältävä tuote[4] tai kuusenpihkavoide[5] ja sen päälle runsas imevä sidos. Vamma erittää runsaasti seuraavien 48 tunnin kuluessa. Kolmantena päivänä siteet poistetaan tarvittaessa vedellä liottaen. Jos vamma on edelleen pinnallinen, jatketaan hoitoa kunnes haava on parantunut.[4]

Lääkärille meno on tarpeellista silloin, kun palovamman pinta-ala on suurempi kuin kämmenen pinta-ala, tai kun kyseessä on kolmannen asteen palovamma. Laajimmat palovammat hoidetaan erityisillä palovammaosastoilla.[1]

Lähteet
  1. Osmo Saarelma: Palovamma Lääkärikirja Duodecim. 12.5.2021. Viitattu 16.3.2022.
  2. Avainapteekit: Näin hoidat palovamman Avainapteekit. 21.12.2012. Arkistoitu 25.6.2017. Viitattu 16.3.2020.
  3. Palovammat Punainen Risti. Viitattu 1.7.2017.
  4. Duodecim. Terveysportti. Palovammat terveysportti.fi.
  5. A Sipponen: Coniferous resin salve, ancient and effective treatment for chronic wounds – laboratory and clinical studies. Academic Dissertation. University of Helsinki, 2013.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.