Palorypälehappo
Palorypälehappo on alfa-ketohappo. Sitä syntyy elimistön solujen sytosolissa, kun glukoosi hajoaa kahdeksi palorypälehapoksi glykolyysissä. Samalla vapautuu hieman energiaa. Palorypälehapon suoloja, estereitä tai ionimuotoja nimitetään pyruvaateiksi. Elimistön pH:ssa (7,4) palorypälehappo esiintyy pyruvaattina, jonka karboksyyliryhmä on luovuttanut protonin. Mitokondrioissa pyruvaatti prosessoidaan edelleen asetyylikoentsyymi-A:ksi, joka on tärkeä välituote solun energia-aineenvaihdunnassa. Hapen läsnä ollessa eli aerobisessa tilassa asetyylikoentsyymi-A hajotetaan edelleen mitokondriossa monimutkaisessa kemiallisessa prosessissa, sitruunahappokierrossa, jossa syntyy hiilidioksidia ja vettä sekä hapetus-pelkistyskoentsyymiä NADH:ta. Jos happea ei ole riittävästi, eli anaerobisessa tilassa, palorypälehappo voi hajota maitohapoksi. Näin tapahtuu myös muun muassa veren punasoluissa, joissa ei ole lainkaan mitokondrioita. Asetyylikoentsyymi-A:ta solut käyttävät energian tuotannossaan myös oksidatiivisessa fosforylaatiossa.
Palorypälehappo | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
IUPAC-nimi | 2-Oksopropaanihappo |
Ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | C3H4O3 |
Moolimassa | 88,06 g/mol |
Tiheys | 1,265 g/cm³ |
Sulamispiste | 12 °C |
Kiehumispiste | 165 °C |
Glukoosin hajotessa palorypälehapoksi Embden-Meyerhofin reittiä syntyy oikeastaan aluksi entsyymitoiminnan vaikutuksesta enolipalorypälehappoa, joka sitten ketonoituu kyseessä olevaksi ketopalorypälehapoksi spontaanisti ilman entsyymivaikutusta.[1]
Lähteet
- Harold A. Harper: ”13”, Review of Physiological Chemistry, s. 236. 14. painos (1. painos 1939). Los Altos, Kalifornia: Lange Medical Publications, Kanada, 1973. 0-87041-032-6. englanti
Aiheesta muualla
- PubChem: Pyruvic Acid (englanniksi)
- DrugBank: Pyruvic acid (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Pyruvic acid (englanniksi)
- KEGG: Pyruvic acid (englanniksi)
- ChemBlink: Pyruvic acid (englanniksi)