Pallastunturi
Pallastunturit ovat eteläisin osa 50 kilometriä pitkää Pallas-Ounastuntureiden tunturiketjua Muonion ja Enontekiön kunnissa. Tunturiylänkö on 400–500 metriä merenpinnan yläpuolella, pyöreälakiset kerot eli tunturilaet kohoavat vielä 200–300 metriä korkeammalle. Pallastuntureiden korkein laki on 809 metriin kohoava Taivaskero, joka kohoaa yli 500 metriä ympäröivästä itäisestä maastostaan. Pallastunturin prominenssi on Suomen toiseksi suurin, vähintään 514 metriä (Saana 556 metriä).
Pallas on vuonna 1938 perustetun Pallas-Ounastunturin kansallispuiston eteläisin osa. 1. helmikuuta 2005 lähtien alue on ollut osa Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin kuntiin sijoittuvaa 102 000 hehtaarin suuruista Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa. Alue sisältyy lähes kokonaisuudessaan Suomen Natura 2000 -verkostoon. Matkailijoita opastava Metsähallituksen luontokeskus on perustettu alueelle 1977. Lapin kuuluisimpiin luonnon- ja maisemanähtävyyksiin lukeutuvat Pallastunturit ovat osa kansallismaisemaa.
Pallastunturin huiput eli kerot
| Nimi | Korkeus (m) | |
|---|---|---|
| Taivaskero | 809,1[1] | |
| Pyhäkero | 775[1] | |
| Laukukero | 762[1] | |
| Lehmäkero | 745[1] | |
| Palkaskero | 705[1] | |
| Orotuskero | 685[1] | |
| Pallaskero | 646[1] | |
Maantiede
Pallaksen matkailukeskus on kuusen metsärajalla, kerot ovat puurajan yläpuolella. Tunturipaljakka on kuivaa variksenmarjakangasta, ylärinteillä on rakkakivikkoa. Tunturilakien välissä on rehevä Vatikuru, jossa esiintyy harvinaisia kasvi- ja sammallajeja sekä kapeana vyöhykkeenä tunturikoivua.
Käyttö
Suomen Matkailijayhdistys rakennutti Pallakselle Väinö Vähäkallion ja Aulis E. Hämäläisen suunnitteleman funktionalistista arkkitehtuuria edustavan hotellin vuonna 1938. Saksalaiset räjäyttivät hotellin vetäytyessään lokakuussa 1944. Uusi, Jouko Ylihannun suunnittelema Pallas-hotelli avattiin vuonna 1948. Rakennuksen hirsisessä osassa on piirteitä jälleenrakennuskauden romantiikasta, vaikka sitä onkin saneerattu huomattavasti.[2] Pienehkön keittiössä tapahtuneen tulipalon jäljiltä hotelli oli suljettuna talvikaudella 2006.[3] Se oli avoinna taas kesän 2006 ajan.[4] Nykyisin Pallaksen hotelli on osa yksityistä yhdeksän hotellin Lapland Hotels -ketjua. Lapland Hotelsin toiveesta on valmisteilla lakimuutos, jonka jälkeen se voisi rakentaa kansallispuistoon aiempaa kuusi kertaa suuremman hotellin. Hanketta vastustamaan perustettiin kansalaisliike.[5]
Pallastunturit ovat suosittu matkailukohde ja Hetta–Pallas-vaellusreitin eteläinen lähtöpiste. Kansallispuistossa käy vuosittain noin 550 000 matkailijaa.
Lapin maakunnan ensimmäinen hiihtohissi otettiin käyttöön Palkaskerolla vuonna 1953.[2] Nykyiset kaksi hissiä ovat Laukukerolla. Monista muista tuntureiden laskettelukeskuksista poiketen Pallastuntureiden rinteitä ei ole raivattu koneellisesti, joten ne eivät kesäaikaan juurikaan erotu ympäröivästä tunturipaljakasta.
Paitsi matkailijoita, Pallaksella liikkuu myös poroja ja poromiehiä. Alue on tärkeä laidun- ja vasomisalue Näkkälän, Kyrön ja Muonion paliskunnille. Hotellia lähin poroaitaus sijaitsee Palkaskurussa. Metsäntutkimuslaitoksen Pallasjärven tutkimusalue sijaitsee Pallastuntureiden lähituntumassa. Alueella tehdään mm. ilman laatuun ja pikkunisäkkäisiin liittyviä tutkimuksia.
Pallaksen Taivaskeron huipulla sytytettiin olympiatuli 6. heinäkuuta 1952 klo 00.00. Tuli yhdistettiin Kreikassa 25. kesäkuuta sytytettyyn tuleen Torniossa. Keron laella on olympiatulen sytyttämisestä kertova muistolaatta.[2]
Suomen DX-Liitto järjesti 2020 tunturihotelli Vuontispirtille johtavan tien yhdystie 957:n liittymän kohtaan OpenWebRX-verkko-ohjelmistoradiovastaanotinaseman hankkeensa viimeiseksi, kuudenneksi, Suomessa. [6]
Katso myös
Lähteet
- Karttapaikka (Maastokartta) Maanmittauslaitos. Viitattu 22.3.2023.
- Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. Väitöskirjan verkkoversio
- Pyry Lapintie: Tulipalo tuhosi Pallas-hotellin keittiön 17.2.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.7.2007.
- Pallas-hotelli avaa ovensa maanantaina 11.6.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.7.2007.
- http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id89829.html
- http://pallas-kiwi.ddns.net:8073
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pallastunturi Wikimedia Commonsissa
| Kylät ja alueet |
Kangosjärvi · Kerässieppi · Kihlanki · Kirkonkylä · Kotimaa · Kätkäsuvanto · Liepimä · Särkijärvi · Ylimuonio · Muonion järvialue |
|---|---|
| Nähtävyydet |
Keimiöniemen kalapirtit · Kirkko · Pakasaivo · Pallas-Yllästunturin kansallispuisto · Äkäsmylly · Äkäsaivo |
| Tunturit ja vesistöt |