Paljavesi

Järven pinta-ala on 1 100 hehtaaria eli 11 neliökilometriä. Se on 11,2 kilometriä pitkä ja 8,7 kilometriä leveä. Suurista mitoista huolimatta järvenosa muodostuu pääpiirteissään kahdesta lähes suorasta järvenosasta, jotka tekevät järvestä ristin muotoisen. Toinen järvenosista alkaa Anttolasta ja jatkuu länsi-lounaaseen 11 kilometriä, missä se kohtaa Kalmon ja Tarholan yhdistävän, kapean ja vajaa neljä kilometriä pitkän poikittaisen lahden. Kähkölänsaarista Anttolaan olevaa järvenosaa kutsutaan Vitjaseksi. Lahden pohjukat ovat nimeltään Kylälahti ja Tarholanlahti. Toinen T-kirjaimen muodostava järveosa on Parkkilasta alkava kuusi kilometriä pitkä ja kapea lahtimainen osa, joka on myös hyvin suoran muotoinen. Järvenosan nimi on Siiskonsalmi, jonka pohjoispäässä on Kiviniemenselkä ja sen lahtina ovat Enonlahti ja Punkanlahti. Nämä järvenosat kohtaavat kohtisuorasti Outulan kylän kohdalla. Kohtaamispaikalla sijaitsee Paljasaari, jonka eteläpuolelle etelään työntyy lyhyt Keskuslahti. Kapeasuista Keskuslahtea vartioivat lännessä Outulanniemi ja idässä Kaamalanniemi. Kaamalanniemen itäpuolella työntyy etelään 2,5 kilometriä pitkä Kalliosalmen ja Hampunsalmen yhteinen lahti. Se päättyy etelässä Outulanvirtaan, josta Paljavesi laskee Niiniveteen.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan 27 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 49 ha, mikä on noin 4,4 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista Paljasaari, Kiialansaari, Kärkölänsaari, Ukkovuori ja Aittasaari ovat yli hehtaarin suuruisia, 21 muuta saarta ovat yli aarin kokoisia ja yksi on alle aarin kokoinen. Yksikään saari ei ylitä neliökilometriä.[2][1]

Järven tilavuus on 73 miljoonaa m³ eli 0,073 km³. Järven keskisyvyys on 6,9 metriä ja suurin syvyys on 36,7 metriä.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 78 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 10 kilometriä. Järven rannat ovat pääasiassa metsämaata, joita peltomaat rikkovat Kylälahdella, Tarholanlahdella ja Lappilanmäellä. Järven etelärannat ovat jyrkkien mäkien rinteitä, mutta muualla rannat ovat loivempia. Anttola on järven ainoa taajama, mutta sen lisäksi löytyy vielä muutama kylä. Pohjoispäässä sijaitsee Punkankylä, jonka asutus kiertää Kiviniemenselän länsirantaa ja Punkanlahtea. Siiskonsalmen eteläpään länsirannalla sijaitsee Lappilankylä ja vastarannalla Siiskola. Kalmo, Tarhola ja Outala ovat järven lounaispään kyliä. Vitjasen pohjoisrannalla sijaitsee Rantakylä, jossa on enimmäkseen vapaa-ajan asuntoja sekä Anttolanhovin rakennuksia. Muu järven asutus on haja-asutusta, jonka välissä on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Niille johtaa tiet pohjois puolelta järven ohittavalta kantatie 62, Parkkilasta etelään kulkevalta yhdystieltä 4321, etelässä kiertävältä yhdystieltä 15130 sekä Sydänmaan ja tarkinmäen teiltä.[2][1][3]

Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Suur-Saimaan alueen (04.1) Ala-Saimaan alueella (04.11), jonka Ala-Saimaan lähialueeseen (04.112) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 75,8 metriä mpy.[1] [4]

Valuma-alue saa pääosan vedestänsä Keskimmäisen valuma-alueelta (04.115) ja järven lähialueelta. Keskimmäisen valuma-alueen vedet laskevat Keskimmäinen-Alimmaisen järven (153 ha) lasku-uomaa Parkkilankoskea myöten Enonlahteen. Keskimmäiseen laskee myös Ylimmäinen (85 ha).[4]

Paljaveden lähialueella on vielä noin 30 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat seuraavat järvet. Kiviniemenselkään laskevat lännestä Ylimmäinen Rajajärvi (22 ha) ja Alimmainen (18 ha), ja idästä Niittulahti (19 ha). Järven länsipäässä olevaan Tarhonlahteen laskevat Lapinjärvi (14 ha) ja Kuhajärvi (25 ha) yhteistä laskuojaa myöten. Anttolassa Samakkolahteen laskevat yhdessä Luorueenlampi (16 ha) ja Hiehojärvi (19 ha). Vitjasen pohjoisrantaan laskevat Hipsunlampi (8 ha) ja Tuohilampi (4 ha).[4]

Järven lasku-uoma on Outulanvirta, jo laskee Niiniveteen. Järvillä ei ole korkeuseroa ollenkaan ja ne voidaan lukea kuuluvaksi Ala-Saimaan lähialueella sijaitsevan varsinaisen Saimaan kanssa Saimaaseen.