Palikkalan työväentalo

Palikkalan työväenyhdistys perustettiin tammikuussa 1906. Vuonna 1912 yhdistys osti erään tilan vanhan päärakennuksen työväentalon rakennusmateriaaleiksi, kun tilalle oltiin rakentamassa uutta päärakennusta. Hirret siirrettiin työväenyhdistyksen tontille, ja talo rakennettiin talkootyönä.[1]

1990-luvulla talo jäi tyhjilleen. Sähköt sieltä katkaistiin vuonna 2017. Vuonna 2018 talo oli edelleen työväenyhdistyksen hallussa, mutta yhdistykseen kuului vain neljä jäsentä, ja heidän keski-ikänsä oli noin 75 vuotta, joten edellytyksiä talon ylläpitoon ei käytännössä ollut. Tuolloin talolle toivottiin uutta käyttöä juhlatilana, ja työväenyhdistys oli valmis lahjoittamaan talon, jos sille löytyisi käyttöä.[1]

Vuonna 2018 Ypäjän kunta teetti rakennusselvityksen, jonka perusteella rakennus päätettiin vuoden 2019 asemakaavassa suojella.[2] Selvityksessä rakennus arvioitiin, että kyseessä on ”huomattavan identiteetti- ja symboliarvon omaava maaseudun kokoontumisrakennusta edustava työväentalo, jonka interiööri on poikkeuksellisen hyvin säilynyt alkuperäisenä”. Erityisen huomionarvoisena pidettiin juhlasalia, joka on säilynyt näyttämön lavasteineen ja sisustuksineen harvinaisen alkuperäisenä.[1]

Talo oli Ypäjän työväenliikkeen toinen keskus, ja siellä toimivat vilkkaasti torppari- ja maatyöväenosastot. 1950-luvulla näytelmäharrastuksesta tuli erityisen vahvaa, ja samaan aikaan saattoi työn alla olla kaksikin näytelmää. Iltamia järjestettiin paljon, ja kun kirkonkylän työväentalo oli 1960-luvulla myyty, niiden merkitys kasvoi entisestään. Talolla järjestettiin tuolloin myös bingoa.[3] Viimeinen tilaisuus, joka talolla pidettiin, oli naamiaiset 1990-luvulla.[1]

Talo on hirsirunkoinen, lautavuorattu ja punaiseksi maalattu. Sen pinta-ala on 228 m². Alkuperäinen kate oli päre, joka sittemmin vaihdettiin peltikatoksi. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola ja eteinen. Se lämpeni alun perin puulla, ja vuonna 1977 siirryttiin sähkölämmitykseen. Talossa ei ole vesijohtoa, viemäriä tai sisä-wc:tä.[4] Hirsirakenteet ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Mahdollisesti 1950-luvulla taloa on laajennettu rankorakenteisella lisäosalla.[1]