Paleotsooinen maailmankausi

Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.[1] Maailmankausi käsittää ajanjakson, jolla elämä kehittyi voimakkaasti merissä ja nousi maalle. Merkittävästi fossiileja alkaa esiintyä vasta paleotsooisen maailmankauden alusta lähtien. Paleotsooisen maailmankauden alussa olivat nilviäiset ja trilobiitit vallalla, keskivaiheilla kalat ja lopulta matelijat.[2]

 

Paleotsooisen maailmankauden jako

Paleotsooista maailmankautta edelsi Ediacarakausi 635–542 miljoonaa vuotta sitten. Ediacarakausi oli osa prekambrikautta 4600-542 miljoonaa vuotta sitten.

Paleotsooinen maailmankauden evoluutio

Kambrikausi

Kambrikausi aloittaa paleotsooisen maailmankauden, se on aikakausi jolta on löydetty runsaasti siiramaisten trilobiittien fossiileja. Hieman ennen kambrikautta kehittyi monelle eläinlajille kova kuori, jonka seurauksena fossiileja on säilynyt.[2] Tällöin päättyi suuri kylmä jakso (Varangin jääkausi). Kauden alaraja määritetään Phycodes pedum:n esiintymisellä fossiilisarjoissa.

Ordovikikausi

Ordovikikausi seurasi kambrikautta. Tällöin alkoi leuattomien kalojen kehitys, joka huipentui siluuri- ja devonikaudella kalalajiston runsauteen.[2] Ordovikikaudella merissä eli pääjalkaisia, koralleja, merililjoja, kotiloita, meduusoja ja oikosarvia, mustekalaa muistuttavia kuorellisia nilviäisiä. Ordovikikaudella sienieläimet kehittyivät, ja ensimmäiset varsinaiset selkärankaiset, alkukalat, jotka olivat leuattomia panssarikaloja, ilmestyivät. Maalle ilmestyi alkeellisia leviä ja vedessä eli putkilokasveja. Myös maalle tulivat ensimmäiset alkeelliset kasvit ja niiden myötä ensimmäiset niveljalkaiset.[3] Uudenlaisia trilobiitteja ilmestyi. Konodonttien suvuista seitsemän kuoli sukupuuttoon, mutta tilalle tuli yhdeksän uutta.[3]

Uraauurtavinta kaudella oli elämän siirtyminen maalle.[3] Kauden loppupuolella Afrikassa oli jääkausi, joka aiheutti merenpinnan laskun ja sitä myötä massasukupuuton.[3] Ensimmäinen löydetty sienen fossiili sijoittuu siluurikauden loppuun (Tortotubus protuberans).

Siluurikausi

Siluurikauden alussa viimeistään, noin 430 miljoonaa vuotta sitten, ilmestyivät ensimmäiset maakasvit.[2] Cooksoniaa pidetään yhtenä ensimmäisistä putkilokasveista.[4][5][6] Vesirajassa kasvoi kaislojen tapaan mutta haarautuen Asteroxylon.[7] Siluurikauden aikana elämä oli enimmäkseen merissä ja koralliriutat tulivat tällä kaudella. Niveljalkaisia, hämähäkkieläimiä ja skorpioneja tuli maalle.[6] Edellisellä kaudella maalle rantautuneet kasvit alkoivat selvästi lajiutua.[6] Merissä eli leuattomia alkukaloja, joista tunnetuimmat ovat Ostracoderm -panssarikalat.[8] Merissä eli myös lonkerojalkaisia, trilobiitteja ja merililjoja.[6] Siluurikaudella syntyivät monet öljykerrostumat merieläinten kerrostuttua ja fossiloiduttua.[9] Kausi päättyi, toisin kuin monet muut kaudet, ilman minkäänlaista joukkosukupuuttoa. Ensimmäinen löydetty sienen fossiili Tortotubus protuberans sijoittuu siluurikauden loppuun. Niitä on löydetty useammasta paikasta, New Yorkista, Gotlannista, Ruotsista ja Kerrera Inner -saarelta Hebrideiltä.[10]

Devonikausi

Devonikausi oli kalojen valtakautta.[2] Trilobiitteja oli vielä tällä kaudella, mutta kauden loppuun tultaessa ne hävisivät.[11] Luultavasti varsieväistä tai keuhkokalaa muistuttavasta kalasta kehittyi alkusammakkoeläin Ichthyostega (kalasammakko), joka pystyi kävelemään maalla.[12] Kasvit olivat kehittyneet kasvamaan maalla jo ordoviki- ja siluurikausilla, mutta vasta devonikaudella ne alkoivat yleistyä maalla. Aluksi ne olivat juurettomia ja lehdettömiä liekomaisia kasveja, jotka lisääntyvät itiöilla tai suvuttomasti.[11][13] Ensimmäiset kasveilla elävät niveljalkaiset alkoivat kehittymään; pääasiassa punkkeja ja siivettömiä hyönteisiä.[2][11] Kauden loppupuolella alkoi lajien määrä kasvaa ja monipuolistua. Kauden loppuun mennessä oli saniaisia, kortteita ja ensimmäiset siemenkasvit olivat ilmaantuneet, ja ensimmäiset puut ja niistä muodostuneet metsät.[11] Tätä nopeaa kasvillisuuden muutosta on kutsuttu devonikauden räjähdykseksi.[13]

Limittäin devonikauden ja kivihiilikauden välissä kasvit nousivat kukoistukseensa. Sphenophyta oli ensimmäisiä kasvifossiileja joita voitiin epäröimättä sijoittaa myöhäiselle devonikaudelle.[14] Myöhäisellä devonikaudella ja aikaisella kivihiilikaudella maalla kasvoi myös tuuhea haarautuva alkusaniainen Cladoxylon[15] ja Wattieza. Duisbergia oli hieman osmankäämiä muistuttava puu. Kaudella oli jo saniaispuita ja alkeellisia sinettipuita.[2] Kiivihiilikaudella sphenophytes on haarautunut moniin erilaisiin kasvisukuihin. Niissä on pensasmainen sphenophyllum, pieniä nurmikasveja kuten equisetites ja phyllotheca, sekä puita, jopa kolmekymmentä metriä korkeaksi kasvava calamites.[14]

Kivihiilikausi

Kivihiilikaudella oli jättiläispuiden muodostamia metsiä.[16][17][18] Syiksi siihen että puut fossiloituivat on epäilty että ligniiniä hajottavan bakteeriston puuttumista, ja että puut olisivat uponneet suoperäiseen maastoon ennen kuin aerobiset bakteerit ehtivät hajottaa niitä. Sienille ei ollut vielä tuolloin kehittynyt kykyä hajottaa ligniiniä eli kykyä valkolahoon[19] joten puut eivät kaaduttuaan hajonneet niidenkään toimesta.[17][18] Tältä ajalta ovat kivihiilikerrostumat peräisin[17][18] ja ne saattoivat olla jopa 11–12 metriä paksuja.[16] Ilman happipitoisuus nousi jopa 35 % josta oli seurauksena suurempien hyönteisten kehittyminen.[18][16] Noin 315 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikaudella sammakkoeläimistä kehittyivät vähitellen tasalämpöiset matelijat jotka munivat kuorellisia munia.[16] jotka lajiutuivat nopeasti permikaudella, jolloin suuressa osassa maapalloa vallitsi kuiva ilmasto ja jääkausijakso. Ensimmäiset havupuut ja siemenkasvit ilmestyivät kauden aikana.

Permikausi

Permikauden ilmasto oli jääkauden kylmä monsuuni-ilmasto,[20] joka saattoi vaikuttaa matelijoiden kehittymiseen.

Paleotsooinen maailmankausi päättyi monien meressä ja maalla elävien lajien massasukupuuttoon permikauden lopussa noin 245 miljoonaa vuotta sitten, joka on pahin koskaan tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa.[20]

Ilmasto oli kauden alussa jonkin verran nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, kuivui kauden keskivaiheilla ja ensin kostui, sitten kylmeni kauden lopulla. Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä Pangea-mantereena. Nykymantereet irtautuivat Pangeasta mesotsooisella maailmankaudella.[20]

Paleotsooisen maailmankauden tarkempi jako

Kansainvälinen paleotsooisen maailmankauden jako:lähde?

Kausi Alakausi Epookki Vaihe Miljoonaa
vuotta sitten
Permikausi P Myöhäispermi Loping P3 Changxing p9 254–251
Wuchiaping p8 260–254
Guadalupe P2 Capitan p7 266–260
Word p6 268–266
Road p5 271–268
Varhaispermi Cisural P1 Kungur p4 276–271
Artinsk p3 285–276
Sakmara p2 295–284
Assel p1 299–295
Kivihiilikausi C Pennsylvania-kausi C2 Gžel c7 304–299
Kasimov c6 307–304
Moskova c5 312–307
Baškiria c4 318–312
Mississippi-kausi C1 Serpuhov c3 326–318
Visé c2 345–326
Tournai c1 359–345
Devonikausi D Myöhäisdevoni D3 Famenne d7 375–359
Frasne d6 385–375
Keskidevoni D2 Givet d5 392–385
Eifel d4 398–392
Varhaisdevoni D1 Ems d3 407–398
Praha d2 411–407
Lochkov d1 416–411
Siluurikausi S Pridoli S4 419–416
Myöhäissiluuri (Ludlow) S3 Ludford s7 421–419
Gorsty s6 423–421
Keskisiluuri (Wenlock) S2 Homer s5 426–423
Sheinwood s4 428–426
Varhaissiluuri (Llandovery) S1 Telych s3 436–428
Aeron s2 439–436
Rhuddan s1 444–439
Ordovikikausi O Myöhäisordoviki O3 Hirnant 446–444
Katy 449–446
Sandby 461–449
Keskiordoviki O2 Darriwil 468–461
Daping 472–468
Varhaisordoviki O1 Flo 479–472
Tremadoc 488–479
Kambrikausi Є Myöhäiskambri (Furong) Є3 10. vaihe 493–488
Jiangshan 496?–493
Paibi 501–496?
Keskikambri (3. sarja) Є2 Guzhang 502–501
Drum 513–502
Varhaiskambri (Terreneuve) Є1 5. vaihe 519–513
4. vaihe 524–519
3. vaihe 530–524
2. vaihe 534–530
Fortune 542–534

Katso myös

Lähteet

  1. Paleozoic Era Encyclopedia Britannica
  2. Paleozoic Era Paleobiology The Virtual Fossil Museum. Viitattu 11.01.2018.
  3. Avildsen, Christina & Bie, Jennifer & Patel, Chirag & Sarvis, Brie & Rieboldt, Sarah & Speer, Brian R.: Ordovician Period University of California Museum of Paleontology. 7.6.2011. Viitattu 12.01.2018.
  4. Steur, Hans: Cooksonia, a very old land plant Hans' Paleobotany Pages. 10.3.2017. Viitattu 12.01.2018.
  5. Strömberg, C. & Guralnick, Rob & Simison, Brian & Speer, Brian & Cordero, Alicia: Lab IV - Early Land Plants (1) Lab IV. 1998. Viitattu 12.01.2018.
  6. Dan Fischer & Liu, Tammy (Yue) & Yip, Emily & Yu, Korsen & Speer, Brian R.: The Silurian Period University of California Museum of Paleontology. 7.5.2011. Viitattu 12.01.2018.
  7. Kazlev, M. Alan: Drepanophycales Palaeos Plants. 31.3.2002. Viitattu 11.01.2018.
  8. Lingham-Soliar, Theagarten: ”2. The First Vertebrates, Jawless Fishes, the Agnathans”, The Vertebrate Integument Volume 1. Springer, 2014. ISBN 978-3-642-53747-9. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.01.2018). (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. U.S. Department of the Interior: Undiscovered Oil and Gas Resources of Lower Silurian Qusaiba-Paleozoic Total Petroleum Systems, Arabian Peninsula USGS Fact Sheet FS-008-02. tammikuu 2002. Viitattu 12.01.2018.
  10. Johnson, Markes E.: Silurian Period Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 12.01.2018.
  11. Speer, Brian R. & Grande, Rachel & Jean, Larry & Rowan, Aariel & Sumner, Angela & Tan, Amy & Rieboldt, Sarah & Smith, Dave: The Devonian Period University of California Museum of Paleontology. 1.7.2011. Viitattu 11.01.2018.
  12. Caldwell, Michelle: Reptile and Amphibian Evolution - The Paleozoic Era Reptile and Amphibian Evolution. Viitattu 11.01.2018.
  13. Grande, Rachel & Jean, Larry & Rowan, Aariel & Sumner, Angela & Tang, Amy & Palmer, A.R. & Geissman, J. & Speer, Brian R.: Life of the Devonian University of California Museum of Paleontology. marraskuu 2002. Viitattu 11.01.2018.
  14. Waggoner, Ben & Speer, B. R.: Sphenophyta: Fossil Record University of California Museum of Paleontology. 9.14.1997. Viitattu 11.01.2018.
  15. Cordi, Jennifer: The Anatomy of Rotoxylon dawsonii comb. nov. (Cladoxylon dawsonii) from the Upper Devonian of New York State International Journal of Plant Sciences. kesäkuu 2005. Viitattu 11.01.2018.
  16. Waggoner, Ben M. & Hoe, Angela & Jusay, Azalea & Mayberry, Ray & Yu, Connie & & Speer, Brian R. & Rieboldt, Sarah & Smith, Dave: The Carboniferous Period University of California Museum of Paleontology. 30.6.2011. Viitattu 11.01.2018.
  17. Krulwich, Robert: The Fantastically Strange Origin of Most Coal on Earth National Geographic. 7.1.2016. Viitattu 11.01.2018.
  18. Busiello, Francesco: The Carboniferous Period – Coal and Giant Insects Pie Cubed - Mind-blowing facts. 1.3.2013. Viitattu 11.01.2018.
  19. Biello, David: White Rot Fungi Slowed Coal Formation Scientific American. 28.6.2012. Viitattu 12.01.2018.
  20. Ross, June R.P. & Ross, Charles A.: Permian Period Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 12.01.2018.

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.