Palamedes

Palamedes (m.kreik. Παλαμήδης, Palamēdēs) oli kreikkalaisessa mytologiassa Euboian kuninkaan Nauplioksen poika, jonka äidiksi mainitaan joko Klymene, Hesione tai Filyra. Hänen ansiokseen luetaan laskutaidon, valuutan, painomittojen, nopan, shakin edeltäjän pessoin, kiekonheiton, majakoiden, sotilasarvojen ja neljän uuden kirjaimen lisääminen kreikkalaisiin aakkosiin.[1][2][3] Palamedes tuomittiin juonittelujen tuloksena petturina kuolemaan Troijan sodan aikana.

Yleisimmän arvion mukaan Palamedeen kohtaloon oli syynä hänen ajautumisensa Odysseuksen vihan kohteeksi. Troijan sodan sytyttyä Palamedes saapui Odysseuksen luokse muistuttamaan tätä valasta, jonka tämä oli antanut Helenan kilpakosinnan aikana. Odysseus ei kuitenkaan ollut halukas osallistumaan sotaan, vaan esitti mielenvikaista kyntäen peltoaan härän ja hevosen vetämällä auralla. Palamedes kuitenkin näki tämän esityksen läpi, ja sieppasi Telemakhoksen, Odysseuksen pojan, ja asetti tämän auran eteen – tai joidenkin muunnelmien mukaan uhkasi surmata tämän miekallaan,[4] jolloin Odysseuksen oli pakko lopettaa teeskentelynsä ja suostua osallistumaan sotaretkeen.[5] Toisen version mukaan hän ajautui julkiseen sanaharkkaan Odysseuksen kanssa taivaankappaleiden ennusmerkeistä, jolloin Odysseus raivostui Palamedeelle tämän Ithakaa koskevista kommenteista.[1]

Palamedeen kuolemasta on myös useita eri muunnelmia. Joskus Odysseuksen on väitetty juonineen Palamedesta vastaan Agamemnonin[1] ja joskus Diomedeen kanssa,[6][7] mutta useimmiten Odysseus yksin on mainittu syylliseksi. Odysseus järjesti kirjeen, jonka Priamos olisi lähettänyt Palamedeelle, ja lisäksi hautasi pussillisen kultaa Palamedeen telttaan. Agamemnoksen löydettyä leiriin jätetyn kirjeen kulta kaivettiin maasta ylös, ja Agamemnon antoi Palamedeen kivitettäväksi.[8][9] Kivityksessäkin hän osoitti urheutta pitämällä päänsä pystyssä ja ilmoittamalla säälivänsä totuutta, joka oli kuollut jo ennen häntä.[1]

Yhdessä versioissa Odysseus ja Diomedes väittivät Palamedeelle löytäneensä aarteen kaivosta, ja kun tämä suostui pahaa-aavistamattomana laskeutumaan kaivoon, nämä kivittivät hänet kaivon pohjalle kuoliaaksi.[6] Toisessa muunnelmassa heidän väitetään tehneen surmatyönsä hukuttamalla Palamedeen tämän ollessa kalastamassa.[7] Toisaalta hänen kerrotaan olleen suuri sankari sodassa, ja saaneen surmansa Pariin niskaan ampumasta nuolesta. Agamemnon järjesti hänelle suuret hautajaiset.[10]

Palamedeen isä, Nauplios, kosti poikansa epäoikeudenmukaisena pitämänsä kohtalon kreikkalaisille monin tavoin. Hänen kerrotaan saaneen sotapäälliköiden puolisoiden pettämään miehiään valheellisten kirjeiden avulla,[11] ja kun kreikkalaiset olivat palaamassa sodasta laivoillaan, harhauttaneen monet näistä merkkitulilla haaksirikkoon ja kuolemaansa Euboian rannikolle.[12][13][14][15]

Homeros ei mainitse Palamedesta kirjoituksissaan. Filostratos kirjoittikin teoksessaan Apollonios Tyanalaisen elämä Palamedeella olleen kaksi katkeraa vihollista: Odysseus, joka juoni kansan kivittämään hänet kuoliaaksi, ja Homeros, joka kielsi häneltä paikan eepoksessaan.[16]

Lähteet

  1. Filostratos: Heroikos 10
  2. Gorgias: Palamedeen puolustus
  3. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 2.20.3 (engl. käännös)
  4. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.3.7 (engl. käännös)
  5. Hyginus: Fabulae xcv (engl. käännös)
  6. Diktys Kreetalainen: Troijan sodan kronikka 2.15 (engl. käännös)
  7. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 10.31.2 (engl. käännös)
  8. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.3.8 (engl. käännös)
  9. Hyginus: Fabulae cv (engl. käännös)
  10. Dares Fryygialainen: Troijan tuho 28 (engl. käännös)
  11. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.6.9 (engl. käännös)
  12. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.1.5 (engl. käännös)
  13. Quintus Smyrnaeus: Troijan tuho xiv.664–658 (engl. käännös)
  14. Hyginus: Fabulae cxvi (engl. käännös)
  15. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.6.7 (engl. käännös)
  16. Filostratos: Apollonios Tyanalaisen elämä iii.21 (engl. käännös (Arkistoitu – Internet Archive))

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.