Pakanaverkko

Pakanaverkko ry perustettiin, koska monet itsensä pakanoiksi kokeneet ihmiset jäivät vuonna 1998 perustetun, luonnon merkitystä korostavan Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n toiminnan ulkopuolelle. Luonnonuskontojen ulkopuolisiksi suuntauksiksi on Pakanaverkon piirissä mainittu monet rituaalisen magian suuntaukset, useat uudet uskontokunnat ja useat vanhat pakanauskonnot, joiden seuraajat eivät pidä itseään luonnonuskovina.[5][6]

Vuonna 2007 Pakanaverkko teki sähköisen jäsenkyselyn, joka tavoitti noin puolet jäsenistä. Kyselyyn vastanneista 60% oli korkeakoulututkinnon suorittaneita. Jäsenten keski-ikä oli 30 vuotta.[7]

Yhdistyksellä on 139 jäsentä, ja se järjestää useilla paikkakunnilla tapaamisia ja muita erityistapahtumia. Pakanaverkkoon kuuluu edustajia useista uskontokunnista ja monia pakanallista uskonnollisuutta harrastavia, uskontokuntiin kuulumattomia ihmisiä. Pakanaverkko ei kuitenkaan ole uskonnollinen yhdistys vaan haluaa ulottaa toimintansa yli uskontojen rajojen.^lähde?

Pakanaverkkoon kuuluu useiden uskontokuntien edustajia sekä myös pakanallista uskonnollisuutta harjoittavia mutta mihinkään uskontoon kuulumattomia ihmisiä. Yhdistyksen kotisivuilla luetellut pakanauskonnot ovat aasainusko, diskordianismi, eklektinen pakanuus, hellenistinen pakanuus, muinaissuomalaisuus, rekonstruktionalistinen pakanuus, satanismi, thelema ja wicca.[8] Pakanaverkko itse ei ole uskonnollinen yhdistys vaan sanoo haluavansa toimia yli uskontojen rajojen.[9]

Yhdistys haluaa edistää uskonnonvapauden ja uskonnollisen tasa-arvon toteutumista ja pyrkii saattamaan pakanauskonnot kristinuskon kanssa tasavertaiseen asemaan Suomessa. Yhdistyksen tavoitteena on oikaista pakanauskontoihin kohdistuvia ennakkoluuloja tarjoamalla aiheesta tietoa.[8] Yhdistys ylläpitää verkkosivuja, joilla on tietoa sen edustamista elämänkäsityksistä. Se myös julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Vox paganorum -lehteä.[10] Yhdistyksessä on noin 130 jäsentä (2008)[2].

Pakanauskonnoilla yhdistys tarkoittaa uskontoja, jotka eivät ole juutalaisia, kristillisiä tai islamilaisia ja joiden harjoittajat mieltävät itsensä pakanoiksi. Käytännössä yhdistyksen piiriin kuuluu muun muassa kristinuskoa edeltävien uskontojen uusia harjoitusmuotoja, täysin uusia uskontoja sekä maagisia perinteitä. Saatananpalvonta ei lukeudu yhdistyksen mielestä pakanauskontoihin, eikä se ota jäsenikseen saatananpalvonnan harjoittajia.[1]

Yhdistyksen mukaan uuspakanalliset uskonnot perustuvat menoiltaan ja tunnuksiltaan muinaisiin ja olemassaoleviin pakanauskontoihin. Niiden taustalla oleva ajattelu on kuitenkin sovellettu nykykulttuuriin. Yhdistyksen mukaan käsitteen laajimmassa merkityksessä pakanuus käsittää kaikki muut paitsi juutalais-kristilliset uskonnot. Pakana voi olla esimerkiksi monoteisti, polyteisti, panteisti tai ateisti (ei merkityksessä ”uskonnoton”). Yhdistys mainitsee, että pakanuus voidaan rajata alueille, jotka ovat kristinuskon ja islamin vaikutuspiirissä. Esimerkiksi hindulaiset tai taolaiset eivät ole perinteisesti mieltäneet itseään pakanoiksi. Vastakkainasettelu kristinuskon ja pakanuuden välillä on yhdistyksen mukaan tavallaan yksipuolinen, koska pakanauskonnot eivät ole laajentumishaluisia.[9]

Sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsen voi olla varsinainen-, perhe-, kannatus-, yhteisö-, tai kunniajäsen. Kannatusjäsen voi olla henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka maksaa vuotuisen kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen, eikä tällä ole äänioikeutta.[1] Yhdistyksen lehden voi tilata liittymättä jäseneksi.[10]

Pakanaverkko ry järjestänyt useilla useilla paikkakunnilla tapaamisia eli miittejä sekä muita erityistapahtumia, joihin voivat tulla sekä jäsenet että muutkin kiinnostuneet.[11] Yhdistys on muun muassa julkaissut seinäkalenteria, joka sisältää useiden pakanauskontojen juhlapäivät ja kuun vaiheet. Kristilliset pyhät on merkitty erivärisillä päivänumeroilla, ”jotta pakanakin tietäisi, milloin kaupat ovat kiinni.”[12]

• Kotisivut.