Pai

Pai (ven. Пай, suomeksi myös Pajusuo) on maaseututaajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä. Taajama sijaitsee lähellä Leningradin alueen rajaa 80 kilometriä Petroskoista etelään. Sen kautta kulkee Muurmannin rata (Pain asema).[1] Taajamassa on 719 ja kunnassa 723 asukasta (vuonna 2012)[2].

Pai
Пай

Pai

Koordinaatit: 61°12′30″N, 34°26′30″E
Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Äänisenrannan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 307,7 km²
Väkiluku (2012) 723
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)











Pain kunta Äänisenrannan piirin kartalla.

Maantiede ja asutus

Pain kunnan pinta-ala on 307,7 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu lännessä Prääsän piirin Pyhäjärven, pohjoisessa Äänisenrannan Latva-Vetkan sekä koillisessa Latvan kuntiin ja etelässä Leningradin alueeseen. Pinta-alasta valtaosa on metsää.

Seudulla virtaavia jokia ovat Musalanjoki (ven. Mužala), Njuda, Pai, Pyhäjoki (Svjatuha) ja Važa. Suurimmat järvet ovat Maloje Mužalo ja Revselgskoje. Kunnan alueella sijaitsee Širokoje-suon luonnonmuistomerkki.[3]

Taajaman lisäksi kuntaan kuuluu Revselgan kylä, jossa on vain muutamia vakituisia asukkaita[2][4]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 86 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 6 % valkovenäläisiä ja 2 % karjalaisia[5].

Historia

Pai on saanut alkunsa ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetun Muurmannin radan 328. kilometrin pysäkistä. Nykyinen taajama on perustettu metsätyöläisten asutukseksi vuonna 1934[1]. Neuvostoaikana Pailla oli kaupunkimaisen taajaman status (vuodesta 1951)[6]. Siellä toimi turkissovhoosi[7].

Talous, palvelut ja nähtävyydet

Nykyään taajamassa toimii metsänhoitoalueen konttori. Palveluja ovat keskikoulu, kulttuuritalo, lääkintäasema, vanhainkoti, posti, kauppa ja kirkko.[8] Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu 1800-luvulla pystytetty Merkulovan aitta Revselgan kylässä. Paissa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka.[9][10]

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 338. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  2. Generalnyi plan, s. 4.
  3. Generalnyi plan, s. 10–11.
  4. Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” gov.karelia.ru. Arkistoitu 23.2.2009. Viitattu 23.8.2009. (venäjäksi)
  5. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 26.2.2014. (venäjäksi)
  6. Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije, s. 34. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
  7. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 19, s. 77. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1975.
  8. Generalnyi plan, s. 17.
  9. Generalnyi plan, s. 10.
  10. Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 23.10.2013. (venäjäksi)

    Aiheesta muualla


    Äänisenrannan piiri
    Äänisenrannan piiri

    Hallinnollinen keskus: Petroskoi (ei itse kuulu piiriin)
    Maalaiskunnat: Garnizonnoje | Järventakuinen | Latva | Latva-Vetka | Meliorativnyi | Pai | Puujoki | Suoju | Uusikylä | Uusi-Vilka
    Vepsäläiset maalaiskunnat: Kalajoki | Šokšu | Šoutjärvi

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.