Pai
Pai (ven. Пай, suomeksi myös Pajusuo) on maaseututaajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä. Taajama sijaitsee lähellä Leningradin alueen rajaa 80 kilometriä Petroskoista etelään. Sen kautta kulkee Muurmannin rata (Pain asema).[1] Taajamassa on 719 ja kunnassa 723 asukasta (vuonna 2012)[2].
Pai Пай |
|
---|---|
Pai |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Äänisenrannan piiri |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | taajama |
– Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 307,7 km² |
Väkiluku (2012) | 723 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Maantiede ja asutus
Pain kunnan pinta-ala on 307,7 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu lännessä Prääsän piirin Pyhäjärven, pohjoisessa Äänisenrannan Latva-Vetkan sekä koillisessa Latvan kuntiin ja etelässä Leningradin alueeseen. Pinta-alasta valtaosa on metsää.
Seudulla virtaavia jokia ovat Musalanjoki (ven. Mužala), Njuda, Pai, Pyhäjoki (Svjatuha) ja Važa. Suurimmat järvet ovat Maloje Mužalo ja Revselgskoje. Kunnan alueella sijaitsee Širokoje-suon luonnonmuistomerkki.[3]
Taajaman lisäksi kuntaan kuuluu Revselgan kylä, jossa on vain muutamia vakituisia asukkaita[2][4]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 86 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 6 % valkovenäläisiä ja 2 % karjalaisia[5].
Historia
Pai on saanut alkunsa ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetun Muurmannin radan 328. kilometrin pysäkistä. Nykyinen taajama on perustettu metsätyöläisten asutukseksi vuonna 1934[1]. Neuvostoaikana Pailla oli kaupunkimaisen taajaman status (vuodesta 1951)[6]. Siellä toimi turkissovhoosi[7].
Talous, palvelut ja nähtävyydet
Nykyään taajamassa toimii metsänhoitoalueen konttori. Palveluja ovat keskikoulu, kulttuuritalo, lääkintäasema, vanhainkoti, posti, kauppa ja kirkko.[8] Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu 1800-luvulla pystytetty Merkulovan aitta Revselgan kylässä. Paissa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka.[9][10]
Katso myös
Lähteet
- Generalnyi plan Paiskogo selskogo poselenija Prionežskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju (projekt) fgis.minregion.ru. Viitattu 23.10.2013. (venäjäksi)
Viitteet
- Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 338. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
- Generalnyi plan, s. 4.
- Generalnyi plan, s. 10–11.
- Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” gov.karelia.ru. Arkistoitu 23.2.2009. Viitattu 23.8.2009. (venäjäksi)
- Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 26.2.2014. (venäjäksi)
- Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije, s. 34. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
- Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 19, s. 77. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1975.
- Generalnyi plan, s. 17.
- Generalnyi plan, s. 10.
- Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 23.10.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
- Pain kunta Äänisenrannan piirin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
Hallinnollinen keskus: Petroskoi (ei itse kuulu piiriin)
Maalaiskunnat:
Garnizonnoje | Järventakuinen | Latva | Latva-Vetka | Meliorativnyi | Pai | Puujoki | Suoju | Uusikylä | Uusi-Vilka
Vepsäläiset maalaiskunnat:
Kalajoki | Šokšu | Šoutjärvi