Pajuasteri
Pajuasteri (Aster × salignus) on monivuotinen ruohovartinen kasvi. Se on jalostettu koristekasviksi risteyttämällä säiläasteri (Aster lanceolatus) ja syysasteri (Aster novi-belgii). Nykyisin pajuasteri on Suomessa ja lähialueilla haitallinen vieraslaji.[1]
| Pajuasteri | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Alaheimo: | Asteroideae |
| Suku: | Asterit Aster |
| Laji: | × salignus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aster × salignus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
Pajuasteri kasvaa 60–130 senttimetriä korkeiksi tiheiksi kasvustoiksi leviämällä maarönsyjen avulla. Sen varsi on latvasta runsashaarainen. Kierteisesti sijaitsevat lehdet ovat ruodittomia, puikeansuikeita, harvaan terävähampaisia. Sekä lehdet että varren yläosa ovat lyhyen karvan peitossa.[2]
Pajuasterin kukat muodostavat 2–3 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat ovat valkoisia tai vaaleanvioletteja, kehräkukat pieniä ja keltaisia. Mykeröt kasvavat kasvin latvassa huiskilomaisena ryhmänä.[2] Pajuasteri kukkii myöhään, elokuusta lokakuuhun.[1]
Pajuasterin ja syysasterin erottaminen voi olla vaikeaa. Pajuasteri on korkeampi, sen kukat ovat pienemmät ja ylimpien lehtien muoto erilainen.[2]
Elinympäristö ja leviäminen
Pajuasteri ei Suomessa tuota yleensä itäviä siemeniä, vaan leviää juurakonpaloista etenkin ojien ja jokien varsille.[2]
Suomen lisäksi pajuasteri on luokiteltu haitalliseksi myös Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä.[1]
Lähteet
- Pajuasteri (Aster x salignus) Vieraslajit. Viitattu 7.9.2016.
- Pajuasteri Luontoportti. Viitattu 8.9.2016.