Pajariduuma

Pajariduuma (ven. Боярская дума, Bojarskaja duma) oli Moskovan Venäjällä 1400–1600-luvuilla pajarien eli ylimmän säädyn edustajien sekä muiden arvohenkilöiden muodostama neuvosto, joka toimi tsaarin neuvonantajana.[1]

Tsaari Mihail Fjodorovitš pajariduuman kokouksessa, Andrei Rjabuškinin historiamaalaus vuodelta 1893.

Pajariduuma juonsi juurensa Kiovan Rusissa 900-luvulta alkaen noudatetusta käytännöstä, jossa hallitsijalla katsottiin olevan velvollisuus neuvotella tärkeistä päätöksistä muun muassa kirkon ja ylimystön johtajien kanssa. Moskovan Venäjällä pajariduuma vakiintui itsevaltiaana hallitsevan tsaarin pysyväksi neuvoa-antavaksi elimeksi, mutta sillä ei ollut laissa säädettyjä valtaoikeuksia eikä se voinut rajoittaa tsaarin valtaa.[1][2] Pajariduuma saattoi kuitenkin käyttää myös itsenäistä päätösvaltaa valtion asioissa valtaistuimen ollessa tyhjänä, kuten sekasorron aikana.[2] Varsinaisten pajarien ohella siihen alettiin kutsua myös muita tärkeitä henkilöitä, kuten korkeita virkamiehiä ja upseereita.[1] Pietari Suuri lakkautti pajariduuman vuonna 1711 ja siirsi sen neuvoa-antavan tehtävän uudelle hallitsevalle senaatille.[3]

Nimitys ”pajariduuma” on jälkeenpäin keksitty; ensimmäisenä sitä käytti historioitsija Nikolai Karamzin 1800-luvun alussa. Aikalaislähteissä käytettiin nimityksiä duma tai bližnjaja duma.[1]