Paikkatietokeskus
Paikkatietokeskus (engl. Finnish Geospatial Research Institute, lyh. FGI) on Maanmittauslaitoksen tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jossa tehdään paikkatietoinfrastruktuureja tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä.
Paikkatietokeskuksen päällikkönä on ylijohtaja.[1] Paikkatietokeskuksessa on neljä tutkimusosastoa: geodesia ja geodynamiikka, geoinformatiikka ja kartografia, kaukokartoitus ja fotogrammetria sekä navigointi ja paikannus. Paikkatietokeskuksessa on lisäksi paikkatietoinfrastruktuurin palvelujen osasto.[2] Paikkatietokeskus osana Maanmittauslaitosta kuuluu maa- ja metsätalousministeriön tieto- ja tutkimustoimialan ohjausvastuuseen.[3] Paikkatietokeskuksen päätoimipaikka on Espoossa Otaniemessä.
Paikkatietokeskuksen tehtävä
Paikkatietokeskuksen tehtävänä on:
- harjoittaa tieteellistä tutkimusta geodesian, paikannuksen, navigoinnin, geoinformatiikan, kartografian, paikkatietotekniikan, fotogrammetrian, laserkeilauksen sekä kaukokartoituksen aloilla;
- huolehtia geodeettisesta, fotogrammetrisesta, laserkeilaukseen liittyvästä ja muusta paikkatietojen metrologiasta;
- suorittaa valtakunnalliset geodeettiset perusmittaukset, ylläpitää geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten mittanormaaleja sekä toimia pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona;
- kehittää ja kokeilla geodesian, paikkatietotekniikan, paikannuksen ja kaukokartoituksen menetelmiä ja laitteita sekä edistää näiden käyttöönottoa;
- tukea paikkatietoinfrastruktuurin ylläpitämistä ja kehittämistä; sekä
- julkaista tietoja tutkimustensa tuloksista ja edistää niiden hyväksikäyttöä.
Paikkatietokeskuksen historia
Suomen itsenäistyessä 1917 Suomen Maantieteellinen Seura asetti komitean valmistelemaan professori A. Donnerin johdolla ehdotusta Geodeettisen laitoksen perustamiseksi. Komitean ehdotukseen perustuva ehdotus toimitettiin Suomen hallitukselle tammikuussa vuonna 1918, ja hallitus käsitteli sen saman vuoden keväällä. Heinäkuun 5. päivänä vuonna 1918 annettu asetus velvoitti Geodeettisen laitoksen toimittamaan ja johtamaan Suomen kartaston pohjaksi tarvittavia geodeettisia ja astronomisia töitä. Asetusta noudattaen perustettavasta laitoksesta tuli Suomen Senaatin Maatalous-toimituskunnan, siis nykyisen maa- ja metsätalousministeriön edeltäjän, alainen.
Geodeettinen laitoksesta annettu laki kumottiin tammikuun 1 päivänä 2015.[4]. Tästä seurasi, että Maanmittauslaitokselle siirtyivät Geodeettisessa laitoksessa mm. voimassa olevat sitoumukset ja sopimukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet. Paikkatietokeskus muodostettiin samassa yhteydessä yhdeksi Maanmittauslaitoksen yksiköistä ja Maanmittauslaitokselle siirtyivät Geodeettisen laitoksen tehtävät.[5]
Lähteet
- Valtioneuvoston asetus Maanmittauslaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 662/2014
- Maanmittauslaitoksen työjärjestys 1543/2015
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja metsätalousministeriön työjärjestyksestä 658/2016
- Laki maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain sekä Geodeettisesta laitoksesta annetun lain kumoamisesta 581/2014
- Laki Maanmittauslaitoksesta annetun lain muuttamisesta 580/2014