Paikallistie

Paikallistie (ruots. bygdeväg) on aiemmin käytössä ollut nimitys niille nykyisille Suomen tieverkon yhdysteille, jotka palvelevat paikallista liikennettä ylemmäntasoisten yhdysteiden ohella. Vuoden 2006 alussa voimaan tullut uusi maantielaki ei enää tunne paikallistien käsitettä, vaan paikallistiet ovat nykyisin yhdysteiksi luokiteltuja maanteitä. Tienumerointijärjestelmässä entisille paikallisteille on varattu numerot 11000–19999. Numerointi on hallinnollinen, eikä näiden teiden numeroita merkitä maastoon.[1]

Paikallistie 17073 Jalasjärven Ala-Koskuella.
Paikallistie 18724 Utajärven Juorkunan Olvasjärvelle.
Paikallistie 18884 Kuusamon Rukalla.

Entisten paikallisteiden laajempi liikenteellinen merkitys on yleensä melko pieni, mutta maaseudun ja haja-asutusalueiden asukkaille, kesämökkiläisille sekä puutavarakuljetuksille merkitys voi olla hyvinkin suuri. Monet teistä ovat vanhoja kulkureittejä asutustaajamien eri kylien välillä. Varsinaisten paikallisteiden lisäksi on olemassa maanteitä ja paikallisteitä muistuttavia talviteitä ja polkumaisia teitä, joita käytetään esimerkiksi puutavarakuljetuksiin.[2]

Paikallisteiden numerointi tiepiireittäin

 TiepiiriNumerot
01 Uusimaa11000–11999
02 Turku12000–13499
04 Häme13500–14499
03 Kaakkois-Suomi14500–15499
08 Savo-Karjala15500–16499
09 Keski-Suomi16500–16999
10 Vaasa17000–18199
12 Oulu18200–19499
14 Lappi19500–19999

Esimerkkejä paikallisteistä

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.