Pablo Iglesias Posse

Pablo Iglesias Posse (18. lokakuuta 1850 El Ferrol – 9. joulukuuta 1925 Madrid)[1] oli espanjalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja, jonka katsotaan perustaneen Espanjan sosialistisen työväenpuolueen (PSOE) ja maan johtavan ammattijärjestön Unión General de Trabajadoresin (UGT). Hän johti kumpaakin järjestöä usean vuosikymmenen ajan.

Pablo Iglesias

Köyhästä perheestä lähtöisin ollut Iglesias oli alkuperäiseltä ammatiltaan latoja. Hän liittyi vuonna 1870 ensimmäisen internationaalin paikallisosastoon ja vuonna 1873 Espanjan kirjapainotyöntekijöiden liittoon, jonka johdossa hän toimi vuosina 1874–1885.[2] Hän osallistui Espanjan sosialistisen työväenpuolueen perustamiseen toukokuussa 1879 ja tuli pian puolueen sihteeriksi. Hän johti vuonna 1882 Espanjan ensimmäistä lakkotaistelua sitten vuoden 1875 monarkian palauttamisen. Vuonna 1885 Iglesiasista tuli PSOE:n keskuskomitean puheenjohtaja. Seuraavana vuonna aloitti ilmestymisensä Iglesiasin toimittama puolueen lehti El Socialista. Hän oli mukana perustamassa myös UGT-keskusammattijärjestöä puolueen rinnalle vuonna 1888.[1] Iglesias johti vuodesta 1899 alkaen sekä PSOE:ta että UGT:ta kuolemaansa asti. Hän oli puolueensa edustajana toisen internationaalin perustavassa kokouksessa vuonna 1889.[2]

Iglesiasin pitkällä puheenjohtajakaudella sosialistinen puolue kasvatti vähitellen kannatustaan ja vaikutusvaltaansa. Iglesias valittiin yhtenä ensimmäisistä sosialisteista Madridin kaupunginvaltuustoon vuonna 1905 ja Espanjan parlamenttiin vuonna 1910.[1] Hän vastusti alun perin yhteistyötä ei-sosialististen puolueiden kanssa, mutta lievensi kantaansa vuoden 1909 Barcelonan niin sanotun murheellisen viikon tapahtumien jälkeen. Viimeisinä vuosinaan Iglesias vastusti työväenliikkeen kommunistista suuntausta ja hänen kantansa vaikutti siihen, että PSOE ei vuonna 1921 liittynyt kommunistiseen internationaaliin.[1][3] Vuodesta 1923 alkaen PSOE:n ongelmana oli suhtautuminen Miguel Primo de Riveran diktatuuriin.[3] Iglesiasin hautajaiset Madridissa vuonna 1925 muodostuivat valtavaksi mielenosoitukseksi.[2]