Paavo Leinonen

Paavo Leinonen (12. toukokuuta 1894, Vaala – 13. kesäkuuta 1964, Oulu) oli suomalainen taidemaalari. Vaalan Säräisniemen kylästä syntyisin ollut Leinonen opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa, jossa perehtyi erityisesti koristemaalaukseen, vuosina 1914–1917 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1917. Leinonen debytoi taiteilijana Helsingissä vuonna 1917.[1][2]

Paavo Leinosen maalaama Ilmestyskirjan 6. luvussa mainittu symbolistinen nälkäajan tumma ratsu Lapuan tuomiokirkossa, jonka katto- ja lasimaalaukset ovat Leinosen tekemiä.[1]

Nuoruudessaan Leinonen kuului Tyko Sallisen ympärille muodostuneeseen ekspressionistiseen Marraskuun ryhmään.[1] Marraskuun villeihin kuuluneiden taiteilijoiden lisäksi Leinonen oli myös kirjailija Joel Lehtosen läheinen ystävä.[1][3]

Elämä ja ura

Leinonen työskenteli 30 vuoden aikana yli 20 kirkollisessa kohteessa ja häntä pidettiin erityisesti hiljaisen harmonian mestarina. Hänen tuotantoaan on muun muassa Taulumäen ja Säynätsalon kirkoissa Jyväskylässä, Lapuan tuomiokirkossa, Vihdin, Sääksmäen, Akaan ja Kestilän kirkoissa, Savonlinnan tuomiokirkossa, Kuortaneen, Töölön, Saarijärven ja Kärkölän kirkoissa, Kuusamon Pyhän Ristin kirkossa, Oulun tuomiokirkossa, Tuiran kirkossa Oulussa ja myös Oulun Hintan seurakuntakodin iso alttariseinämaalaus on Leinoselta tilattu työ.[1]

Kirkollisten kohteiden lisäksi Leinosen teoksia löytyy muun muassa Aineen taidemuseon, Kemin taidemuseon ja Ateneumin kokoelmista[1][4] ja hänen luonnoksiaan ja esineistöään on esillä Säräisniemen kotiseutumuseossa yhdessä hänen sukulaisensa ja ystävänsä taidemaalari ja taidegraafikko Olli Seppäsen luonnoksien ja esineistön kanssa.[5] Erityisesti Oulun taidemuseolla on huomattava kokoelma Leinosen teoksia eri vuosikymmeniltä.[6]

Leinonen sai valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1959.[1] Vanhoilla päivillään hän osallistui vielä vuonna 1962 Joulukuun ryhmän ns. "villien" taiteilijoiden protestinäyttelyyn, josta tuli Leinosen viimeinen näyttely.[1] Viimeiset vuodet hän asui Hiirosen vanhainkodissa Oulussa.[7]

Julkisia teoksia ja töitä

Valokuvia julkisista töistä
Ilmestyskirjan ratsastajat
Ilmestyskirjan ensimmäinen ratsastaja.
Ilmestyskirjan toinen ratsastaja.
Ilmestyskirjan kolmas ratsastaja.
Ilmestyskirjan neljäs ratsastaja.
Leinosen maalaukset Lapuan tuomiokirkon pendentiiveissä ovat vuodelta 1927 ja esittävät neljää Ilmestyskirjan ratsastajajaa.

Kirjallisuutta
  • Junttila, Marja: Paavo Leinonen 1894–1964. Oulu: Oulun taidemuseo, 1994. ISBN 951-923-443-8.

Lähteet
  1. Marja Junttila: Paavo Leinonen 1894-1964. Oulun taidemuseon julkaisuja 25, 1994. ISBN 951-9234-43-8.
  2. Leinonen, Paavo Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 30.9.2021.
  3. Minttu Eerikäinen: Joel Lehtosen lintukoto mikaeli.mikkeliamk.fi. 2002. Savonlinnan OKL/Nettiradio Mikaeli. Arkistoitu 22.4.2008. Viitattu 3.5.2008.
  4. Ateneumin taidekokoelmat. Luettelo 1948. Frenckellin Kirjapaino Osakeyhtiö, 1948.
  5. Säräisniemen kotiseutumuseo Vaalan kunta. Viitattu 15.4.2008.
  6. Virpi Hauru ja Helka Ketonen: Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Väliraportti 1.12.2003. Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS. Viitattu 26.10.2008.
  7. Eeli Aalto: 100 kuvaa Oulusta ouka.fi. Viitattu 3.5.2008.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.