Paavo Ant-Wuorinen

Paavo Ant-Wuorinen (alkujaan Wuorinen; 30. lokakuuta 1897 Helsinki – 5. elokuuta 1962 Helsinki)[1] oli suomalainen juristi ja virkamies, joka toimi Patentti- ja rekisterihallituksen ensimmäisenä ylijohtajana 1942–1962.

Paavo Ant-Wuorinen
Henkilötiedot
Syntynyt30. lokakuuta 1897
Helsinki
Kuollut5. elokuuta 1962
Helsinki
Ammatti virkamies, juristi
Vanhemmat Anton Wuorinen ja Ida Sofia Malmström

Ant-Wuorisen vanhemmat olivat lakitieteen kandidaatti Anton Wuorinen ja opettaja Ida Sofia Malmström. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1916, valmistui lakitieteen kandidaatiksi 1922 sekä varatuomariksi 1926 ja väitteli tohtoriksi 1933. Hän työskenteli 1920-luvulla asianajajana ja 1930-luvulla oikeusministeriön hallitussihteerinä ja 1935–1939 lainvalmistelukunnan jäsenenä. Ant-Wuorinen erikoistui immateriaalioikeuksiin ja erityisesti toiminimi- sekä patenttiasioihin. Hänet nimitettiin vuonna 1939 kauppa- ja teollisuusministeriön osastopäälliköksi ja samalla Suomen patenttiviraston päälliköksi. Kun Patentti- ja rekisterihallitus perustettiin kolme vuotta myöhemmin, hänet nimitettiin sen ensimmäiseksi ylijohtajaksi.[1]

Ant-Wuorinen oli jäsenenä useissa lainvalmistelukomiteoissa, patenttilainsäädännön uudistamista käsitelleissä yhteispohjoismaisissa neuvotteluissa sekä Suomen edustajana eräissä kansainvälisissä konferensseissa. Hänellä oli paljon kotimaisia luottamustehtäviä. Ant-Wuorinen oli vuodesta 1926 naimisissa J. K. Paasikiven tyttären Wellamo Paasikiven kanssa.[1] Hänen veljensä oli professorin arvon saanut kemisti Olli Ant-Wuorinen.

Lähteet
  1. Kautto, Timo: / Ant-Wuorinen, Paavo (1897 - 1962) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 1.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.