Unilever

Unileverin toiminta Suomessa alkoi vuonna 1925, jolloin Edvard Åströmin Turun saippuatehdas siirtyi Lever Brothersille.[8]

Vuonna 1881 Edvard Åström perusti harja- ja sivellintehtaan Turkuun ja vuonna 1886 terveyssuolan valmistamiseen keskittyneen Åströms Tekniska Fabriker yhtiön. 1900-luvun alussa yhtiö kasvoi ja laajensi tuotevalikoimaansa muun muassa mehuihin ja erilaisiin hygienia- ja kosmetiikkatuotteisiin. Ensimmäistä maailmansotaa seurasi kuitenkin haastava markkinatilanne, mikä johti Åströmin omistamien yhtiöiden fuusioitumiseen ja lopulta myyntiin. Vuonna 1925 teknokemiallinen tehdas siirtyi Lever Brothers Ltd:n omistukseen. Teknokemiallisen tehtaan laajaa tuotevalikoimaa karsittiin ja yritys keskittyi saippuoiden ja puhdistusaineiden valmistukseen. Tehdas toimi Leverin tytäryhtiönä Åströms Tvålfabrik Ab:n nimellä.[8]

1928–1930 Margarine Unie tuli Suomen markkinoille ostamalla S.W. Paasivaaran Margariinitehdas Oy:n, kauppahintana oli noin 22 miljoonaa vanhaa Suomen markkaa.[9]

Valtion meijerikonsulenttina toiminut S.W. Paasivaara aloitti kasvivoin valmistuksen ensimmäisenä Suomessa vuonna 1908.[10] Margariinin kulutus oli Suomessa vielä 1900-luvun alussa verrattain vähäistä ja Margarine Unie näki markkinoilla kasvupotentiaalia. Korkeiden tullien ja alkeellisten jäähdytysjärjestelmien takia margariinin valmistus oli kannattavampaa maan sisällä kuin sen tuonti markkinoille, minkä takia yritys osti Paasivaaran tuotannon.[9]

Paasivaaran tehtaan lisäksi Margarine Unie oli kiinnostunut myös tanskalaisten Borupien veljesten omistamasta Oy Lahden Margariini- ja Vientikerma Tehtaat Ab:sta, joka valmisti vienti- ja säilykekermaa, voita, juustoja sekä margariinia. Hollantilaisia kiinnosti erityisesti yrityksen myyntimenestys Kultanauha-niminen margariini, jonka nimi oli hyvin lähellä Margarine Unien omaa Blue Band merkkiä. Yritykset tekivätkin kaupat vuoden 1928 lopulla. Seuraavana vuonna Margarine Unie laajensi entisestään omistustaan Suomen margariinimarkkinoilla ostamalla B. Héllsten ja S.L. Friisin 1912 perustaman Oy Elo Ab:n.[11]

Vuonna 1930 Margarine Unie ja Lever Brothers yhdistyivät Unileveriksi.[3] Samoihin aikoihin Unileverin margariinitehtaiden markkinaosuudet Suomessa laskivat alkaneen laman, lisääntyneen kilpailun ja trustihuhujen seurauksena.[12] Trustihuhut vaikuttivat myös Åströmin saippuatehtaiden toimintaan ja vuonna 1937 yrityksen nimi muutettiin Turun Saippua Oy – Åbo Tvål Ab:ksi.[13] Margariinitehtaiden tilanne parani vuosikymmenen loppua kohden ja tuotemerkkivalikoimaa alettiin monipuolistaa.[12]

1939 alkanut toinen maailmansota toi mukanaan haasteita raaka-aineiden hankintaa. Unileverin omistamien margariinitehtaiden toiminta onnistuttiin kuitenkin pitämään talvisodan aikana ajoittain käynnissä. Myös jatkosodan aikana Paasivaaran ja Elon tehtaat pysyivät toiminnassa, mutta margariinin sijaan tuotettiin korviketuotteita, muun muassa keinokanelia ja liemitiivistekorviketta. Lahden Vientikerman tehdasta laajennettiin sota-aikana ja siellä jatkettiin kerman ja tiivistetyn maidon tuottamista, sekä aloitettiin muutamien korviketuotteiden valmistus.[14]

Entinen Turun Saippua Oy:n tehdaskiinteistö Turussa.

Vuonna 1950 Helsingin Herttoniemeen valmistui Paasivaaran ravintoöljyjen puhdistamo, Suomen ensimmäinen ratifiointilaitos. Unileverin Suomen margariinituotanto alkoi tämän jälkeen painottua vähitellen Herttoniemeen, Paasivaaran margariinitehdas muutti sinne Lahdesta vuosina 1953–1954 ja Elon tehdas Vallilasta vuonna 1959. Toiminta kasvoi nopeasti pöytämargariinien vapauduttua sääntelystä vuonna 1954. Samoihin aikoihin Lahden Vientikerma laajensi tuotevalikoimaansa niin kutsuttuihin ”heti valmis” -jälkiruokiin ja myöhemmin kaakaoon. 1950-luvun lopulla Lahden Vientikerma myi ensimmäisenä Suomessa lasipulloihin pakattua maitoa.[15]

1950-luvulla myös Turun Saippuatehtaan toiminnassa tapahtui muutoksia. 1952 vähittäiskauppapuoli eriytettiin suurkuluttajapuolesta, jota palvelemaan perustettiin Lumivalko.[13]

Unilever-yhtiöiden yhteistyö tiivistyi vuosien varrella. Yhteinen pääkonttori ja Eläkesäätiö Polaris perustettiin Helsingin Keskuskadulle vuonna 1955. Myös mainonnan saralla hyödynnettiin yhteisiä resursseja. 1950-luvulla mainonta lähti Suomessa pitkän tauon jälkeen uudelleen käyntiin. Lintas (Lever’s International Advertising Service) aloitti toimintansa Suomessa ja muutti vuonna 1953 Helsinkiin, jolloin Turun Saippuan lisäksi myös Paasivaara alkoi käyttää mainostoimistoa. Molemmille yrityksille perustettiin omat markkinointiosastot, jotka olivat ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Unileverin suomalaiset yhtiöt aloittivat myös ensimmäisten joukossa markkinointitutkimuksen hyödyntämisen ja Unilever perusti Suomeen oman markkinointitutkimuslaitoksen, Kotitaloustuotteiden Kokeilukeskus Oy:n.[16]

1960-luvun alkua varjosti margariinisota, joka näkyi margariinin kysynnässä vielä pitkään. 1960-luvulla Unilever aloitti Dronningholm-hillojen ja -marmeladien valmistamisen korvaamaan margariinin myynnin laskua.[17] Vuonna 1963 Oy Elo Ab ja S.W. Paasivaaran margariinitehdas sulautuivat S.W. Paasivaara -yhtymäksi. Vuonna 1968 myös Lahden Vientikerma fuusioitiin tähän yhtymään.[18] Samoihin aikoihin yritys laajensi tuotevalikoimaansa moneen suuntaan ja aloitti Blå Band -keittojen maahantuonnin. Margariinin valmistus kuitenkin jatkui ja margariinin satavuotisjuhlavuotena 1969 Paasivaara lanseerasi Flora-tuotemerkin, joka kuuluu edelleen Unileverin tuotevalikoimaan.[17]

1970-luvun alussa Unileverillä oli Suomessa neljä yhtiötä: elintarvikevalmistaja Paasivaara, Turun Saippua Oy, suurasiakkaiden puhdistusaineisiin keskittynyt Lumivalko Oy sekä muun muassa Pepsodent-hammastahnoja ja Sunsilk-hiustenhoitotuotteita markkinoinut Gibbs Oy[19].

Vuonna 1972 Unilever-yhtiöiden pääkonttori muutti Helsingin Lönnrotinkadulle.[20]. Vuonna 1976 Turun Saippuatehtaan nimi muuttui kansainvälisen mallin mukaan Leverindukseksi ja myöhemmin DiverseyLeveriksi, kun Unilever osti Diverseyn liiketoiminnan vuonna 1996 ja yhdisti sen Leverindukseen.[13]

Vuonna 1989 Unileverin Suomen liiketoiminta yhdistettiin yhdeksi osakeyhtiöksi, Suomen Unilever Oy:ksi.[20] 1990-luvulla Suomen Unilever laajensi toimintaansa ja otti vuonna 1992 käyttöön Van den Bergh Foods -kattonimen silloiselle elintarvikeryhmälle. Samana vuonna Unilever osti muun muassa säilykkeitä ja sinappia (myös Turun sinappia) valmistavan Jalostajan liiketoiminnan, jonka se myi osittain kilpailijalleen Nestlélle vuonna 1998.[21] Ruotsalaisen GB Glacen jäätelöt lanseerattiin Suomessa vuonna 1994 ja 1999 Unilever osti Pauligin teeliiketoiminnan. Vuonna 1997 Herttoniemen margariinitehtaan tuotanto siirrettiin Helsingborgiin.[20]

Vuonna 2005 Suomen Unilever muutti nimensä Unilever Finland Oy:ksi ja kahta vuotta myöhemmin yritys muutti uusiin toimitiloihin Helsingin Vallilaan.[22]

Vuoden 2011 lopulla Unilever osti Ingmanin jäätelöliiketoiminnan (nykyinen Unilever Ingman Production).[23] Sipoossa sijaitseva tehdas lopetetaan heinäkuun 2022 loppuun mennessä ja jäätelötuotanto siirretään Ruotsiin[24].

Joulukuussa 2017 Unilever kertoi myyvänsä leviteliiketoimintansa pääomasijoittaja KKR:lle.[6]

Marraskuussa 2021 Unilever myi teeliiketoimintansa pääomasijoitusyhtiö CVC Capital Partnersille.[25]

Unilever Finlandin pääkonttori sijaitsee Helsingin Vallilassa, Roineentiellä. Sturenkadun varressa oleva 1940-luvun alussa rakennettu talo toimi aikoinaan Volvon autokauppana ja korjaushallina. Unilever Finland muutti pääkonttorinsa Lönnrotinkadulta Vallilaan vuonna 2007. Kaarihallissa sijaitseva konttori on moderni avokonttori, jossa yrityksen henkilöstö työskentelee yhden katon alla. Konttorin lisäksi rakennuksessa sijaitsee yrityksen kaksi suurkeittiötä ja kuluttajakeittiö, sekä henkilökunnan käytössä oleva kuntosali.[26]

Unilever ostaa vuosittain 1,5 miljoonaa tonnia palmuöljyä, mikä on 3 % maailmanlaajuisesta tuotannosta, ja on siten yksi maailman suurimmista palmuöljyn ostajista.[38] Puolet sen käyttämästä palmuöljystä on peräisin Indonesiasta. Greenpeacen helmi-huhtikuussa 2008 tekemästä satelliittikartoituksesta ja kenttätutkimuksista saadun havaintoaineiston mukaan Unilever ei ollut kyennyt edistämään palmuöljyn kestävää tuotantoa, vaikka sen alihankkijat vastaavat yli kolmanneksesta Indonesian viime vuosina nopeasti laajenneesta palmuöljyn tuotannosta.[39] Roundtable on Sustainable Palm Oil:iin kuuluva Unilever vastasi kritiikkiin ilmoittamalla sitoutuvansa ostamaan kaiken palmuöljynsä sertifioiduista kestävistä lähteistä vuoteen 2015 mennessä.[40] Sustainable Living Plan -ohjelmansa väliraportissa yritys ilmoitti hankkineensa 64 % palmuöljystä sertifioiduista lähteistä vuoden 2011 loppuun mennessä ja pääsevänsä 100 % tavoitteeseensa vuoden 2012 loppuun mennessä. Yritys ilmoitti samalla uudeksi tavoitteekseen hankkia kaikki palmuöljy sertifioiduista ja plantaasille asti jäljitettävistä lähteistä vuoteen 2020 mennessä.[41]

Yhtymä pyrkii vuoteen 2020 mennessä siirtymään hankkimaan kaiken teen ja kaakaon Rainforest Alliance sertifioiduilta tiloilta. Vuoden 2011 loppuun mennessä 28 % teestä ja 21 % kaakaosta tuli sertifioiduilta tiloilta.[42]

Unileverin erään Suomessa myytävän jäätelömerkin (Ben & Jerry's) jäätelöiden enemmistöllä on ollut Reilun kaupan merkki jo muutaman vuoden.[43] Konserni on sitoutunut hankkimaan kaikki Ben & Jerry's jäätelöidensä raaka-aineet, jotka on mahdollista hankkia Reilun kaupan edellytyksin vuoden 2013 loppuun mennessä. Euroopassa jäätelöpohjasekoituksen pääraaka-aineet muutettiin Reilun kaupan tuotteiksi jo vuoden 2011 loppuun mennessä, jolloin vaihto oli Yhdysvalloissa vielä kesken.[42]

Unilever Finland tukee suomalaista lastensuojelutyötä toimimalla Lasten Päivän Säätiön pääyhteistyökumppanina neljän muun yrityksen kanssa.[44]