Paaši

Paaši (ruots.; ransk. page) tarkoittaa kuninkaan ylhäisöön kuuluvaa palvelijaa. Tähän virkaan kuninkaat ottivat nuoria aatelismiehiä. Keskiajan paaši oli hovipoika (ranskan kielen page tulee alun perin kreikan poikaa merkitsevästä sanasta παιδιον, paidion), joka usein palveli ratsumiestä, ritaria, nuorempana aseenkantajana. Feodaalisen ritarikasvatuksen saavasta nuoresta pojasta tuli paaši yleensä noin 7-vuotiaana, ja hän palveli paašina useita vuosia, kunnes 14–15-vuotiaana oli valmis aseenkantajan tehtävään, sekä 20 ikävuoden jälkeen kenties itse ritariksi. Keskiajalla Pohjoismaissa käytettiin vastaavasta tehtävästä termiä soini (ruots. sven tai småsven). Moni nuoruudessaan paašina toiminut aatelismies hyötyi myöhemmin urallaan kuninkaaseen solmitusta suhteesta.

Koska paaši merkitsee kamaripalvelijaa, voidaan sitä edelleen käyttää joissakin kielissä nuoren miespuolisen palvelijan nimityksenä.

Ruotsin kuninkaat ottivat palvelukseensa myös suomalaisia aatelismiehiä paašeiksi.