PZL P.11
PZL P.11 Jedenastka oli puolalainen, Państwowe Zakłady Lotnicze -tehtaan valmistama yksimoottorinen ja yksipaikkainen, ylätasoinen hävittäjälentokone, joka teki ensilentonsa vuonna 1931. Syksyllä 1939 se oli ainut puolalainen lentokone, jolla oli edes vähäisiä mahdollisuuksia saksalaisia syöksypommittajia vastaan Puolan offensiivissa. Se oli kuitenkin auttamattomasti vanhentunut, ja niitä oli käytössä vain vähäisiä määriä.[1]
PZL P.11 | |
---|---|
PZL P.11c Puolan ilmailumuseossa |
|
Tyyppi | hävittäjä |
Alkuperämaa | Puola |
Valmistaja | PZL |
Suunnittelija | Zygmunt Pulawski |
Ensilento | elokuu 1931 |
Valmistusmäärä | 325 |
Kehitys
Konetyyppi oli kehitelty 1920-luvun loppupuolen P.7-mallista, ja se teki ensilentonsa elokuussa vuonna 1931. Koneen tunnistaa helposti rungon yläpuolelle kiinnitetyistä ”lokinsiivistä”, jotka olivat jo P.7-koneista lähtien suunnittelija Zygmunt Puławskin käsialaa. Konetyyppi oli edistyksellinen, koska se yhdisti kaksitasokoneiden rakenteellista lujuutta, mutta oli kuitenkin yksitasoisena näitä nopeampi.[1][2]
Toinen Bristol Mercury IVA -moottorilla varustettu prototyyppi lensi ensi kertaa joulukuussa 1931. Se saavutti 346 km/h nopeuden. Kesäkuussa 1932 ranskalainen Gnome-Rhône-moottorivalmistaja tarjosi koneeseen käytettäväksi sen Mistral 9Kcr -moottoria, jolla varustettua mallia P.11b valmistettiin vuonna 1932 Romanian käyttöön 49 kappaletta. Keväällä 1933 valmistettiin Puolan ilmavoimille 50 Mercury IVS2 -moottorilla varustettuja P.11a-konetta.[2]
Malliin P.11c yritettiin parantaa näkyvyyttä ohjaamosta. Tämä saatiin aikaan madaltamalla moottorin paikkaa ja siirtämällä pilottia taaksepäin ja hieman ylös. Malliin asennettiin myös kaksi lisäkonekivääriä siipiin (P.11a:ssa oli kaksi konekivääriä rungossa). Puolan ilmavoimat tilasivat 175 konetta, jotka toimitettiin kahdessa erässä 1934–1936. Ensimmäisessä erässä käytössä oli Bristol Mercury VS2 -moottori, toisessa VIS2. P.11c:n prototyyppiin sovitettiin myös Gnome-Rhône-moottori ja toimitettiin Romaniaan, joka valmisti lisenssillä vuosina 1936–1938 käyttöönsä 70 P.11f-nimellä kulkenutta konetta IAR:n tehtailla Brașovissa.[2] Konetyypistä edelleen kehitellyn PZL P.24 -mallin oli tarkoitus tulla Puolan ilmavoimien käyttöön syyskuussa 1939. Mallia ei ehditty kuitenkaan ottaa käyttöön Saksan hyökättyä maahan 1. syyskuuta.[1]
Ilmataistelut Puolassa 1939
Toisen maailmansodan alkaessa Puolan ilmavoimilla oli käytössä 129 P-11- ja kolmekymmentä P-7-hävittäjää[1]. 70 % koneista oli varustettuna vain kahdella konekiväärillä. Puolalaispilotit itse asiassa suosivat kevyemmin aseistettua versiota sanoen lisäpainon vaikuttavan haitallisesti suorituskykyyn, eritoten nousunopeuteen. Puolalaisversion erityispiirteinä oli irrotettava polttoainetankki, mutta lentäjää ei ollut suojattu minkäänlaisella panssaroinnilla. Etuna oli myös koneen käyttömahdollisuus lyhyiltä, tilapäisiltä kiitoteiltä.[2]
Saksalaiset käyttivät pääosin Junkers Ju 87 ”Stuka” -syöksypommittajia, Messerschmitt Bf 110- ja Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiä sekä Heinkel He 111- ja Dornier Do 17 -pommikoneita. P-11 ei kyennyt lainkaan kilpailemaan Messerschmittien kanssa nopeudessa. Se oli kuitenkin ketterä ja kestävä, ja koneesta oli hyvä näkyvyys. Kaksimoottoriset Bf 110 -hävittäjät kykenivät kuitenkin hyökkäämään pitkän toimintasäteensä ansiosta kaikille puolalaiskentille, ja ne olivat suuremman nopeutensa lisäksi myös paremmin aseistettuja, mikä lopulta teki puolalaislentäjien asetelmasta toivottoman.[1] Lisäksi puolalaiskoneita ei ollut juurikaan mahdollista korjata ja varaosat olivat vanhoja, mikäli lainkaan saatavilla.[2]
Kaikesta huolimatta P.11-pilotit saivat saksalaisia vastaan lähes 120 varmistettua ilmavoittoa, joista 10 Bf 109- ja 13 Bf 110 -hävittäjiä vastaan. Vain 26 P.11-hävittäjää tuhottiin ilmataisteluissa – valtaosa tuhottiin kentille.[2]
P.11 käyttö 1939 jälkeen
Puolan ilmavoimien jäljelle jääneet 116 konetta, joukossa P.11 hävittäjiä, lennätettiin Romaniaan, missä ne internoitiin.[1] Romanialaiset P.11c- ja P.11f-hävittäjät osallistuivat taistelutoimiin Saksan rinnalla itärintamalla 1941.[2]
Tekniset tiedot
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 1
- Pituus: m 7,55
- Kärkiväli: 10,72 m
- Korkeus: m 2,85
- Siipipinta-ala: m² 16,2
- Tyhjäpaino: kg 1 147
- Suurin lentoonlähtöpaino: 1 800 kg
- Voimalaite: × Bristol Mercury VI S.2 9-sylinterinen ilmajäähdytteinen tähtimoottori; 481 kW ( 645 hv) 1
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: km/h (5 500 m) 390
- Lakikorkeus: 8 000 m (käytännöllinen), 11 000 m (absoluuttinen)
- Nousuaika: 5 000 m 6 min
Aseistus
- 4 × 7,7 mm KM Wzor 37 -konekivääriä (2 rungossa, kumpaankin 500 patruunaa, 2 tasoissa, kumpaankin 300 patruunaa)
- 4 × 12,2–12,5 kg pommia
Lähteet
- Bauer, Eddy: Toinen maailmansota 1, s. 97–98. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-05841-6.
- P.Z.L. P.11c ww2-aviation.net. 2007. Arkistoitu 12.10.2007. Viitattu 1. helmikuuta 2008. (englanniksi)
- http://www.wwiivehicles.com/poland/aircraft/fighter/pzl-p-11.asp
Aiheesta muualla
- PZL P.11 - fighter
- Polish Aviation Museum Cracow
- PZL P-11 (venäjäksi)