Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi

Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi (engl. PPN) oli se kausi, jolloin maanviljely otti ensi askeleitaan Lähi-idässä. Tällä kaudella noin 10000–7500 eaa. ei käytetty saviastioita eli keramiikkaa. Kausi oli kivikautta. Kulttuuri vallitsi lähinnä Levantissa ja Syyrian ja Kaakkois-Turkin rajalla [1]. Lähi-itään tuotiin kaudella terätyökalujen tekoon sopivaa obsidiaania Turkista ja Kurdistanista.

 

Silloin maanviljely alkoi villiviljan keräilystä, ja kylät kasvoivat aikaisempaa suuremmiksi.[2] Talot olivat kauden alussa puoliksi maanalaisia pyöreitä savimajoja, mutta ajan myötä ilmestyi neliömäisiä, monihuoneisia taloja. Uudet neliömäiset talot saattoivat olla lattialtaan silattu kalkkikivilaastilla. Jeriko oli esikeraaminen neoliittinen asutuskeskus, jota on pidetty maailman vanhimpana kaupunkinakin, vaikka sen ala oli pieni.

Mikroliittien käyttö harvinaistui kaudella, tilalle tulivat kiillotetusta kivestä tehdyt terätyökalut. Maanviljelyyn liittyvinä pidetty äitijumalatar ja karjan kuvaaminen arkkitehtuurissa ilmestyivät Jerf El Ahmariin ja Mureybatiin Syyriaan noin 9000–8500 eaa. Monumenttirakennuksia ilmestyi, mm Jerikon muurit, Göbekli Tepen ja Nevali Corin kaiverretut kivilaatat[3]. Kausi päättyi viimeistään 7000 eaa. keramiikan levitessä laajalle[4].

Eräiden arvioiden mukaan Palestiinan väestö kasvoi 6000:sta 45000:een n. 11000–9500 eaa.[5]

Esikeraaminen neoliittinen A-kausi PPNA
Pääartikkeli: Lähi-idän PPNA-kausi

PPNA-kausi oli noin 9500–8500 eaa. Ihmiset asuivat yleensä pyöreissä mutatiilitaloissa. Ehkä kauden lopulla syntyi maanviljely vuosien 9000–8500 eaa. välillä[3]. Jotkut kauden keskuksista olivat jopa 3 ha kokoisia[3].

PPNB-kausi
Pääartikkeli: Lähi-idän PPNB-kausi

PPNB-kausi 8800–7100 cal. eaa. oli aikaa, jolloin neliömäiset talot yleistyivät. Ensimmäiset varmat todisteet viljasta, jossa on viljelyn aiheuttamia muutoksia. Ensimmäiset kotieläimet vuohi, lammas, sika ja nauta[6]. Maanviljely levisi laajalle, ja jotkut asutuskeskukset kasvoivat suuriksi. Nauta kesytettiin 8000 eaa. Kaudelle olivat ominaisia myös kallot, joihin oli tehty kasvot savella.

Aikakaudet
eaa. Numero Lyhenne Nimi Tapahtumia
100002aMyöh. Natuf/PPNA?Myöhäinen Natuf PPNA?
95002bEPPNAVarhainen esikeraaminen neoliittinen A
88003aEPPNBVarhainen esikeraaminen neoliittinen B
82003bMPPNBKeskimmäinen esikeraaminen neoliittinen B
76004aLPPNBMyöhäinen esikeraaminen neoliittinen B
71004bPPNC/varhaisin PNVarhainen keraaminenneoliittinen
66004cPPNC/varhainen PN/Amuq AVarhainen keraaminenneoliittinen

Esikeraamisia neoliittisia kulttuureja

Muutamia esikeraamisia neoliittisia kulttuureja.[1]

Katso myös

Lähteet
  • Bellwood P: The first farmers: the origins of agricultural societies. Wiley-Blackwell, 2005. ISBN 9780631205661.

Viitteet
  1. radiocorbon CONTEXT database Period 2b - PPNA.
  2. http://www.near-east.historians.co.uk/html/ppna.html (Arkistoitu – Internet Archive) KUOLLUT LINKKI
  3. Peter Bellwood: First Farmers. 2005. s. 54.
  4. Bellwood, s. 55.
  5. Suuri Maailmanhistoria, Osa 1, Alussa oli, Leif Steffen Danielsen Bjarte Kaldhol, Nils Petetr Thuesen, ISBN 951-864-008-4, 951-864-000-9, Koko Kansan Kirjakerho 1983, s. 118

    Aiheesta muualla

    Kirjallisuutta
    • O. Bar-Yosef, The PPNA in the Levant – an overview. Paléorient 15/1, 1989, 57–63.
    • J. Cauvin, Naissance des divinités, Naissance de l’agriculture. La révolution des symboles au Néolithique (CNRS 1994). Translation (T. Watkins) The birth of the gods and the origins of agriculture (Cambridge 2000).
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.