PJ Harvey

Polly Jean Harvey (9. lokakuuta 1969 Bridport, Dorset) on brittiläinen muusikko, laulaja-lauluntekijä, multi-instrumentalisti, runoilija ja säveltäjä.

Polly Jean Harvey
PJ Harvey esiintymässä syyskuussa 2011
Henkilötiedot
Syntynyt	9. lokakuuta 1969 Dorset, Iso-Britannia
Ammatti	muusikko
Muusikko
Taiteilijanimi	PJ Harvey
Aktiivisena	1991–
Tyylilajit	vaihtoehtorock, indie rock
Soittimet	kitara, piano, huuliharppu, sello, basso, saksofoni, kosketinsoitin, harppu
Levy-yhtiöt	Island Records
Aiheesta muualla
www.pjharvey.net
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

PJ Harvey syntyi Bridportin kaupungissa Dorsetin kreivikunnassa Ray and Eva Harveyn perheen toisena lapsena. Vanhemmilla oli kivilouhintayritys. PJ Harveylla on yksi sisarus: vanhempi veli nimeltään Saul. Harvey eli lapsuutensa ja nuoruutensa perheen maatilalla Corscomben kylässä. Hän kävi lapsuudessa koulunsa Beaminsterin kylässä ja koulussa hän myös kävi kitaratunneilla joissa opettajana toimi laulaja-lauluntekijä Steve Knightley. Harveyn vanhemmat olivat aktiivisia musiikkifaneja ja harrastajia. He tutustuttivat tyttärensä kattavasti Bluesiin ja mm. Captain Beefheartin ja Bob Dylanin musiikkiin, jotka kaikki toimivat merkittävinä vaikuttajina PJ Harveyn uralla. Vanhemmat myös järjestivät muusikkojen kokouksia, majoituksia ja pienimuotoisia keikkoja. Yksi perheen parhaita ystäviä oli Ian Stewart.

Teini-ikäisenä Harvey aloitti saksofonin soiton ja liittyi instrumentaalimusiikkia soittavaan oktettiin nimeltä Bologne.[1] Hän toimi myös kitaristina ja laulunkirjoittajana folkduossa nimeltään Polekats.

Koulun lopettamisen jälkeen Harvey jatkoi opintojaan Yeovil Collegessa ja osallistui kuvataidekursseille.

Kesällä 1988 tuolloin 18-vuotias Harvey liittyi yhtyeeseen nimeltä Automatic Dlamini.[2] Hän oli mukana bändissä tammikuuhun 1991, kunnes siirtyi soolouralle.

Hän on julkaissut soololevynsä nimellä PJ Harvey, mutta aloitti uransa samannimisessä triossa, johon kuuluivat hänen lisäkseen rumpali Robert Ellis ja basisti Steve Vaughan.[3] Trio hajosi vuonna 1993 kahden studioalbumin jälkeen. PJ Harvey tutustui Ellisiin (ja pitkäaikaiseen yhteistyökumppaniinsa John Parishiin) heidän soittaessaan Automatic Dlaminissa.

Harvey debytoi vuonna 1992 albumilla Dry. Hän sai kriitikoilta positiivista palautetta omaperäisestä tyylistään ja tavastaan tehdä musiikkia. Harveyta on usein verrattu myös toiseen naisrockartistiin, yhdysvaltalaiseen Patti Smithiin. Molemmat ovat uurtaneet uraa omalla persoonallisella tavallaan miesvaltaisessa rockbisneksessä.

Harvey voitti vuonna 2001 arvostetun Mercury Prize -palkinnon levyllään Stories from the City, Stories from the Sea.[3] Lisäksi hän on ollut ehdolla seitsemän BRIT Awardsin, viiden Grammy-palkinnon ja kahden muun Mercury Prizen saajaksi. Musiikkilehti Rolling Stone nimesi 22-vuotiaan Harveyn vuoden 1992 parhaaksi uudeksi naisartistiksi ja laulaja-lauluntekijäksi sekä vuoden 1995 parhaaksi artistiksi. Lisäksi Harveyn levyt Rid of Me (1993) ja To Bring You My Love (1995) valittiin lehden 500 Greatest Albums of All Time -listalle vuonna 2003. Q Magazine -lehden lukijat äänestivat PJ Harveyn parhaaksi naisrockartistiksi vuonna 2002.