pH-indikaattori

pH-indikaattori on kemiallinen yhdiste, joka ilmaisee värillään tutkittavan liuoksen pH:n. Useat indikaattorit ovat orgaanisia heikkoja happoja tai emäksiä, joiden rakenne muuttuu niiden vastaanottaessa tai luovuttaessa protonin. Muuttunut rakenne absorboi valon eri aallonpituuksia ja tämä havaitaan liuoksen värin muuttumisena [1]. pH-paperit koostuvat useista eri indikaattoreista.

Indikaattoripaperia. Rullan kyljessä väriasteikko.

Luonnon pH-indikaattorit

Punakaalimehun väri riippuu happamuudesta.

Lukuisat punaiset ja siniset antosyaanit ovat kasveissa esiintyviä indikaattoreita [1]. Antosyaaneja on muun muassa punakaalissa, mustikassa sekä kurjenpolvissa.

Käyttö

Lakmuspaperiliuskoja

pH-indikaattoreita käytetään muun muassa titrauksessa ekvivalenttikohdan määrittämiseen. Indikaattori valitaan reaktion mukaan. Koska indikaattorin väri ilmaisee vain onko liuos hapan, neutraali tai emäksinen, käytetään tarkan pH-arvon määrittämiseen pH-mittaria.

Alla olevassa taulukossa on yleisesti käytettyjä indikaattoreita. Indikaattoreiden värinmuutosalue saattaa hieman vaihdella lämpötilasta ja indikaattorin konsentraatiosta riippuen.

Indikaattori Väri matalassa pH:ssa Värinmuutosalue Väri korkeassa pH :ssa
Metyylivioletti keltainen 1,3–3,7 sinivioletti
Leukomalakiittivihreä (ensimmäinen värinmuutos) keltainen 0,0–2,0 vihreä
Leukomalakiittivihreä (toinen värinmuutos) vihreä 11,6–14 väritön
Tymolisininen (ensimmäinen värinmuutos) punainen 1,2–2,8 keltainen
Tymolisininen (toinen värinmuutos) keltainen 8,0–9,6 sininen
Metyylikeltainen punainen 2,9–4,0 keltainen
Bromifenolisininen keltainen 3,0–4,6 violetti
Kongopunainen sinivioletti 3,0–5,0 punainen
Metyylioranssi punainen 3,1–4,4 oranssi
Bromikresolivihreä keltainen 3,8–5,4 sinivihreä
Metyylipunainen punainen 4,4–6,2 keltainen
Metyylipunainen/ Bromikresolivihreä (viherpunaindikaattori) punainen 4,5–5,2 vihreä
Lakmus punainen 4,5–8,3 sininen
Bromikresolivioletti keltainen 5,2–6,8 violetti
Bromitymolisininen keltainen 6,0–7,6 sininen
Fenolipunainen keltainen 6,8–8,4 violetti
Neutraalipunainen punainen 6,8–8,0 keltainen
Naftoliftaleiini värittömästä punertavaan 7,3–8,7 vihertävästä siniseen
Kresolipunainen keltainen 7,2–8,8 punavioletti
Fenoliftaleiini väritön 8,3–10,0 fuksia
Tymoliftaleiini väritön 9,3–10,5 sininen
Alitsariinikeltainen R keltainen 10,2–12,0 punainen
Indigokarmiini sininen 11,4-13,0 keltainen

Katso myös

Lähteet

  1. Aroluoma, Kanerva, Karkela, Lampinselkä, Mäkelä, Sorjonen & Vakkilainen: Kemisti 5:Reaktiot ja tasapaino. WSOY, 2007.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.