Pühäjõgi

Virallisen tulkinnan mukaan joki alkaa Otepään kunnassa Vidriken kylässä sijaitsevasta Vidrike järvestä, jonka vedenpinnan korkeus on 119,5 metriä mpy. Karttojen mukaan järveen kuitenkin laskee oja, jonka nimeksi ehdotetaan myös Pühäjõgi [3]. Sen pituudeksi tulee kartasta mitattuna 2,5 kilometriä ja se alkaa Kauru järvestä. Vidrikestä alkavaa Pühäjõgea luonnehtii kaltevarinteisessä laaksossa ja monen järven läpi virtaava lyhyt joki. Järvet ovat muodostuneet pohjaltaan epätasaisen laakson painaumiin ja järvien muoto seuraa ahtaan laakson rinteiden muotoa. Joen ensimmäinen osuus alkaa Vidriken järven itäpäästä ja osuus on 350 metriä pitkä, jonka jälkeen joki laskee Voki järveen (korkeus 119,3 m mpy.). Siihen tulee neljä metsäojaa ja sen rannassa sijaitsee kaksi nimettyä lähdettä Saare-Oru läte ja Saarekõivu läte. Järvi on 1,1 kilometriä pitkä ja Pühäjogi jatkaa sen itäpäästä 200-metrisellä osuudella Lambahanna järveen (118,9 m mpy.). Tähän järveen laskee kolme oja ja Pühäjogi jatkaa 600 metriä pitkän järven kaakkoispäästä 300-metrisellä osuudella Nahajärveen (118,4 m mpy.) Truutan kylässä. Nahajärv on 450 metriä pitkä ja joki jatkaa virtaamistaan sen kaakkoon työntyvän lahden pohjukasta kohti kaakkoa. Joki juoksee sen 1,1 kilometriä pitkällä osuudella pienten Sinikejärven ja Lubjaahujärven läpi ja laskee sitten Liinu järven länsipäähän (118,0 m mpy.), joka kuuluu jo Kanepin kuntaan. Joki jatkaa lyhyen Liinu järven jälkeen 300 metriä Pikkjärveen (117,2 m mpy.), joka on 800 metriä pitkä. Tämän osuuden matkalla jokeen yhtyy pohjoisesta tuleva Seega oja. Pikk on viimeinen järviketsua muodostavista järvistä. Pühäjogi virtaa tämän jälkeen 2,5 kilometrin matkan aiempaa leveämpänä jokena ja laskee sitten pieneen Vaaba järveen (114,8 m mpy.), ja jatkaa matkaa laskien jo 200 metrin päässä pikkuiseen Hatsikõ järveen, joka vaikuttaa ennemminkin Suurjärven (114,7 m mpy.) lahdelta. Suurjärv sijaitsee Koorasten kylässä on seudun suurin järvi. Järveen laskevia Alopi ojaa ja Loku ojaa voidaan pitää Pühäjoen valuma-alueen sivuhaaroina. Joki jatkaa Suurjärvestä matkaansa ja se virtaa metsäsaarekkeiden kirjoman peltomaan läpi ja yhtyy kolmen kilometrin päässä Võhandu jõgeen Jõgeharan kylässä Kiviküla paisjärven kohdalla (korkeus noin 110 m mpy.). Võhandu on täällä padottu. Suurjärven jälkeisellä osuudella jokeen yhtyy lounaasta tuleva Parmu oja.[1][lower-alpha 1][lower-alpha 2]

Joki luetaan kuuluvaksi kirkasvetisiin ja vedessään vain vähän orgaanista ainesta sisältäviin virtavesiin.[1]

Katso artikkelissa Võhandu jõgi esitettyä selitystä joen Pühajõgi-nimelle. Lähteistä ei selviä Pühäjõen nimen merkitystä, eli onko nykyään sivujokena pidettyä osaa kohdeltu joskus pääuoman yläjuoksuna, vai onko sillä ollut sivujokena jokin alla luetelluista nimistä samaan aikaan, kun pääuomaa kutsuttiin Pühäjõeksi.[8][9]

Joki on luonteeltaan kaksijakoinen. Se virtaa yläjuoksullaan useiden järven läpi, mutta Suurjärven jälkeen se muistuttaa perinteistä jokea. Alajuoksua on kutsuttu esimerkiksi nimillä Sillaotsa-, Kimmi-, Krimi- ja Kivi jõgi. Yläjuoksua on vastaavasti kutsuttu Hatsike oja, Voki, Kusta jõgi ja Tammeoja.[2]

Pühäjogi kuuluu Peipsijärven alavesistöalueeseen, joka on osa Itä-Viron vesistöaluetta. Ojan vesistörekisterin tunnus on VEE1003300.[1]