Pönttövuoren rautatietunneli

Jyväskylä–Pieksämäki-rataa rakennettaessa vuonna 1914 päätettiin alun perin kiertää Pönttövuori. Ratalinjan oikaisemiseksi päädyttiin kuitenkin tunnelin rakentamiseen.[1] Sitä ennen Suomessa oli puhkaistu vain 156-metrinen Pohjankurun tunneli rantaradalla.[1] Tunnelin vaativuuden vuoksi otettiin ensimmäisen kerran Suomessa käyttöön runsaasti koneita. Tunnelin rakentaminen alkoi vuonna 1914. Sitä valmistui käsityönä 30 ja konetyönä lähes 60 metriä kuukaudessa. Juhannusaattona 1917 tunnelia kummastakin päästä louhineet ryhmät kohtasivat vuoren sisällä. Kiskot Pönttövuoren tunneliin saatiin vuoden 1918 alussa. Vanha tunneli on 1 223 metriä pitkä, ja se oli Suomen pisin tunneli vuoteen 1964 saakka, jolloin Jyväskylä–Haapajärvi-rataosuudelle valmistui 2 734 metrin pituinen Kangasvuoren tunneli.

Tunneliin virtaava vesi oli varsinkin talvisaikaan ongelmana. Tämä ratkaistiin peittämällä tunnelin suuaukot verhoilla ja myöhemmin kummassakin päässä olleilla pariovilla. Tunnelin päissä oli myös vahtituvat ja opastimet.[1]

Vanhempi tunneli ratakiskoineen on poistettu käytöstä. Se on myös tunnettu kulttuurihistoriallisena ”Savon ja Hämeen rajana”. Huomionarvoinen piirre vanhassa tunnelissa on sen suoruus: tunnelin toinen pää on koko ajan näkyvissä.

Vanha tunneli kävi liian matalaksi, kun Jyväskylä–Pieksämäki-rataosuutta sähköistettiin vuonna 1995. Tunnelia olisi pitänyt laajentaa, mutta halvemmaksi tuli rakentaa vanhan viereen lähes 200 metriä pidempi uusi tunneli. Uuden tunnelin pituus on 1 421 metriä.