Pärnä

Pärnä (vuodesta 1948 ven. Бригадное, Brigadnoje)[1] on kylä Käkisalmen kaupungin pohjoispuolella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Pärnä sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa.

Pärnän silta Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Suomelle kuuluessaan Pärnä oli osa Käkisalmen maalaiskuntaa. Pärnän kylä käsitti muusta maalaiskunnasta erillisen alueen Käkisalmen kaupungin ja Kaukolan kunnan väliseltä alueelta Laatokan rannalta. Lännessä Kaukolan puolella naapurikylänä oli Variksela, etelässä kylä rajoittui Käkisalmen kaupunkiin ja pohjoisessa sekä idässä kylä rajoittui Laatokkaan.[2]

Maantiede

Kylään kuului mannerosan lisäksi rannikon edustalla oleva Ruotsaari. Kylän Kaukolan vastaisen rajan muodosti Pärnänjoki, joka on Vuoksen pohjoisen laskuhaaran toinen suuhaara. Kylän keskellä on Pärnänlampi, joka on oikeastaan Laatokan lahti. Laatokan rannikon muita lahtia ovat Mutalahti ja Haukruokolahti. Pärnänjoen ja Haukruokolahden väliin jää Norsniemi ja Haukruokolahden ja Mutalahden väliin Halkoniemi. Mutalahden pohjoispuolella on Häränotsanniemi ja sen itäpuolella Vahtiniemi.[2]

Väestö ja elinkeinot

Vuonna 1920 Pärnässä oli 218 asukasta.[3] Vuonna 1939 asukkaita oli puolestaan 363.[4] Asutus oli keskittynyt kylän keskustaan, joka sijaitsi Pärnänlammen Mutalahdenperän etelä- ja lounaispuolella olevan peltoaukean laidassa. Muita asutuskeskittymiä olivat Pärnänsillan ympäristö Kaukolan vastaisella rajalla sekä kylän keskustasta Vahtiniemen rannikkotykistölinnakkeelle johtavan tien varret Pärnänlammen länsipuolella. Joitakin kalastajia asui aivan Pärnäjoen suussa. Laatokan Ruotsaari oli asumaton.[5] Nykyisin kylän asutus on keskittynyt samoille alueille sekä lisäksi Lahdenperän alueelle lähelle Laatokan rantaa.[1]

Ennen talvisotaa pärnäläiset saivat elantonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Myös Käkisalmen kaupungissa käytiin paljon töissä sen läheisen sijainnin vuoksi. Kylän keskustan halki kulki Kantatie 61 Hiitolasta Käkisalmeen. Käkisalmen lentokenttä sijaitsi aivan kylän keskustan eteläpuolella kaupungin puolella.[2] Kylän pohjoisosassa Laatokan rannalla sijaitsi Vahtiniemen rannikkotykistölinnake. Kylän keskustassa sijaitsi kansakoulu ja Käkisalmen kaupungin kunnalliskoti.[5]

Historia

Talvisodan alussa kylästä evakuoitiin alaikäiset lapset äiteineen. Muu väestö evakuoitiin rauhan tultua, kun selvisi että Käkisalmen maalaiskunta kuului luovutettaviin alueisiin. Jatkosodan aikana asukkaita palasi koteihinsa, mutta uusi evakuointi oli edessä vuonna 1944.

Lähteet

Kuujo, Erkki, Puramo, Eino & Sarkanen, J.: Käkisalmen historia. Lahti: Käki-säätiö, 1959.

Viitteet
  1. Karjalan kannas, historia ja nykyaika, 1938-2001 1:200 000. Pietari: ZAO Karta Ltd, 2001.
  2. Pekkanen, Risto, Martimo, Pentti & Tiittanen, Jyrki: Kielletyt kartat 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat, s. 141. Helsinki: AtlasArt, 2007. ISBN 978-952-5671-03-2.
  3. Kuujo 1958, s.898
  4. Kuujo 1958, s. 942
  5. Kuujo 1958, s. 946
    Käkisalmen maalaiskunnan kylät

    Alapuusti • Haminanniitty • Hirvisaari • Joensuu • Kapeasalmi • Marjalanniemi • Norsjoki • Näpinlahti • Ostamo • Porkanniemi • Pärnä • Pörtsykkä • Sakkali • Suotniemi • Tenkalahti • Vuohensalo • Yläpuusti

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.