Päivikki Antola

Antola kirjoitti ylioppilaaksi Eurajoen yhteiskoulusta. Hän jatkoi opintoja Turun yliopistossa, josta valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1971, filosofian lisensiaatiksi 1974 ja filosofian tohtoriksi 1979.[3]

Antola opiskeli pianonsoittoa viisivuotiaasta yksityisesti eri opettajilla 1949–1963. Yksinlaulua hän opiskeli Turun Musiikkiopistossa Hannu Kerkolan johdolla 1969–1972, Turun Kansankonservatoriossa oopperalaulaja Lauri Lahtisen johdolla 1974–1976 ja Taideyliopisto Sibelius-Akatemiassa Helsingissä laulutaiteen lehtorin Antti Koskisen yksityisoppilaana 1977–1982. Lauluopinnot jatkuivat Savonlinnan musiikkipäivillä ja Porvoon kansainvälisen Liedseminaarin mestarikursseilla (Dorothy Irving, Tukholma - Lontoo) sekä Lontoossa (Roy Henderson).[3] Hän on laulanut äitinsä perustaman Antolan perhekuoron sopraanona (joht. Aulikki Eerola), Kamarikuoro Meloksen alttona (joht. Esa Yli-Fossi), Turun Oopperakuoron alttona (joht. Linda Wikstedt) toimien myös kuoron äänenkouluttajana, Palokan kirkkokuorossa ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan kuorossa tenorina (joht. Tuomas Laatu). [4]

Turun yliopiston uskontotieteen assistenttina Suojanen toimi vuosina 1970–1974 ja 1975–1979. Tohtorintutkinnon jälkeen hän oli Suomen Akatemian nuorempana tutkijana vuosina 1979–1986 sekä Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen erikoistutkijana 1987–1992.[3]

Pariskunta Päivikki Suojanen ja Matti K. Suojanen teki kenttätutkimustyötä amerikansuomalaisista Bloomingtonissa Indianan yliopistossa vuosina 1985–1986 sekä Marylandin yliopiston Antropologian laitoksesta 1989–1990 käsin erityisesti Floridassa, mistä tutkimustuloksena kirja Päivikki Suojanen - Matti K. Suojanen, "Retulaatsissa Miamissa ..." Kasvokkain amerikansuomalaisten kanssa. [5]

1990-luvulla Suojaset tekivät tutkimusyhteistyötä viitenä vuotena Jyväskylän yliopiston ja Nairobin yliopiston alaisuudessa Keniassa, joka perustui Päivikki Suojasen neuvottelemaan, viisivuosittain uusittavaan tutkimusyhteistyö- ja tutkijanvaihtoohjelmaan "Encountering of Cultures, Change, and Cultural Image in Multicultural Settings" 1992–2002 Jyväskylän yliopiston ja Nairobin yliopiston Institute of African Studiesin välillä. [6] Hänen tutkimuskohteenaan olivat tuolloin Nairobin kolmen esikaupunkislummin, Kiberan, Kawangwaren ja Kangemin, asukkaiden kulttuurinen sopeutuminen, muutos ja kulttuurikuva asuinolosuhteissaan. [7]

Turun yliopiston folkloristiikan ja uskontotieteen vs. professorina Suojanen oli 1991–1993. Etnologian apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa hän oli 1992–1997 ja etnologian professorina opetusalana folkloristiikka Jyväskylän yliopistossa hän oli 1997–2003, jolloin hän siirtyi eläkkeelle.[3]

Turun yliopiston uskontotieteen dosentiksi Suojanen nimitettiin vuonna 1980, Jyväskylän yliopiston kulttuuriantropologian dosentiksi vuonna 1983 ja Tampereen yliopiston kansanperinteen ja viestinnän antropologian dosentiksi vuonna 1987.[3]

Suojanen opetti pianonsoittoa free lancerina Turussa vuosina 1965–1969.[3]

Suojanen on tutkinut suomalaista kansansaarnaa, kansanveisuuta, uskonnollista ja poliittista suostuttelua, etnisiä kulttuureita ja viestintätapoja. Hän on toiminut lukuisissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä kenttätutkimusprojekteissa. [8]

Suojasen maisteri- ja tohtoriopintojen data perustuu kokonaan empiiriseen kenttätutkimukseen. Suomen ensimmäinen etnofolkloristinen kenttätyöopas, Urpo Venton toimittama Fältarbetet: synpunkter på etno-folkloristisk fältforskning ilmestyi vuonna 1968. [9] Suojanen julkaisi ensimmäisenä Suomessa empiirisen metodiikan runkoaineiston Kulttuurien tutkimuksen empiiriset menetelmät vuonna 1982. [10]

Ensimmäinen suomalainen kansallisten tieteiden alan monitieteinen kenttätutkimuskirja Kulttuurin kenttätutkimus ilmestyi samana vuonna 1982, Päivikki Suojasen ja Lassi Saressalon toimittamana. [11] Suojanen-Saressalo -kenttätutkimuskirja toimi folkloristiikan, etnologian, suomen kielen, uskontotieteen alojen yliopistollisena oppikirjana Turun, Jyväskylän, Tampereen, Helsingin yliopistoissa; siitä otettiin toinen painos vuonna 1984. [12]

Päivikki Suojanen on puhutun uskonnollisen kielen tutkimuksen käynnistäjä Suomessa uskontotieteen väitöskirjallaan Saarna saarnaaja tilanne. Spontaanin saarnan tuottamisprosessi Länsi-Suomen rukoilevaisuudessa (1978), joka tarkastelee kahden maallikkosaarnaajan saarnarepertuaaria ja uskonnollisen perinteen käyttö- ja tuottamisprosessia. [13] Hän on suomalaisen kansanveisuun eli uskonnollisen tilanneryhmälaulun tutkimuksen käynnistäjä musiikkiantropologisella monografiallaan Finnish Folk-Hymn Singing. Study in Music Anthropology (1984). Päivikki Suojanen on yhdessä Matti K. Suojasen kanssa ensimmäinen suomeksi ilmestyneen sosiolingvistisen oppikirjan Sosiolingvistiikan näkymiä (1982) toimittaja. Siinä ilmestyi Päivikki Suojasen sosiolingvistiikan alan ensimmäinen suomenkielinen uskontotieteellinen artikkeli Sosiolingvistiikan antropologiset ulottuvuudet ja käyttö kulttuurin tutkimuksessa (1982: 167-234). Suojanen nojaa tutkimuksissaan erityisesti puheen etnografiaan metodisena lähtökohtana amerikkalaisen antropologin ja sosiolingvistin Dell Hymesin (1971) kommunikatiivisen kompetenssin käsite (competence), jolla hän ymmärtää kielenpuhujan kykyä käyttää kieltä eri tilanteissa oikein eli kulttuurisesti ja sosiaalisesti määräytyvien sääntöjen mukaan. Suojanen korostaa viestinnän ja vuorovaikutuksen perspektiiviä niin uskonnollisen puhutun kielen kuin lauletun ryhmäkielen analyysissä. Hänen mukaansa juuri kieli mahdollistaa enkulturoitumisen uskonnolliseen yhteisöön, sillä sen avulla opitaan ja omaksutaan uskonnon tarjoama todellisuudentulkintamalli ja kommunikoidaan uskonnollisista puhutuista ja veisatuista käsityksistä ja käytänteistä [14]. Tarkastelun keskiössä ovat saarnojen retoriset piirteet, suostuttelun keinot sekä näihin liittyvä kielellinen vallankäyttö kuin myös kansanveisuun/ seuraveisuun valta-, tunne-, normirakenteiden verkosto [15]

Päivikki Suojasen tutkimuskohteena niin Indianan yliopistossa vuosina 1985–1986 kuin Marylandin yliopistossa 1989–1990 olivat Amerikkalaiset satelliitti- ja tv-saarnaajat, baptistitaustaiset Jerry Falwell, Billy Graham ja Pat Robertson sekä helluntailaistaustaiset Oral Roberts ja Jimmy Swaggart. Amerikansuomalaisen ensi- ja toisen polven siirtolaisten kulttuurista sopeutumista Floridassa Suojaset tutkivat yhdessä tuloksena Päivikki Suojasen ja Matti K. Suojasen yhteinen kirja "Retulaatsissa Miamissa ...” Kasvokkain amerikansuomalaisten kanssa (Siirtolaisuusinstituutti 2000): se kuvaa Floridan suomalaisia kulttuurien- ja kielentutkimuksen näkökulmista kohteena identiteettikysymykset ja kulttuurinen sopeutuminen.[3]

Keniassa Päivikki Suojanen toimi vastuullisena tutkimusjohtajana aikaansaaden Suomen Akatemian rahoittaman, viisivuosittain uusittavan kahdenvälisen monitieteisen tutkimus-, koulutus- ja tutkijanvaihto-ohjelman Jyväskylän yliopiston ja Nairobin yliopiston Institute of African Studiesin välille 1992–2000. Hänen oma kenttätutkimusprojektinsa Keniassa kohdistui Nairobin kolmeen esikaupunkislummiin Kiberaan, Kawangwareen ja Kangemiin, mistä ilmestyi Päivikki Antolan kirja Kurjuuden kasvot. Etnososiaalinen kuvaus Nairobin slummeista (2007).[3]

Mezzosopraano Suojanen konsertoi Suomessa ja ulkomailla vuosina 1975–1990. Mestarikursseilla (Savonlinna, Porvoo) harjoiteltu ja esitetty lied kuului hänen ohjelmistoonsa. Yhdysvalloissa ollessaan hän esiintyi myös laulajana ja pianistina suomalaisen luterilaisen kirkon ja vapaakirkon tilaisuuksissa Floridassa. Lisäksi hän konsertoi Indianassa, Illinoisissa, Kaliforniassa, Washington D.C:ssä, Washingtonissa ja Oregonissa. Yhdysvaltojen konserttiohjelmistossa oli suomalaista ja ruotsalaista laulumusiikkia, muun muassa Oskar Merikannon, Jean Sibeliuksen, Ilmari Hannikaisen, Erkki Melartinin, Ahti Sonnisen, Taneli Kuusiston, Ilkka Kuusiston (Äiti ja lapsi Aleksis Kiven runoihin), F. A. Ehrströmin, Selim Palmgrenin, Yrjö Kilpisen, Mika Piiparisen, Kari Tikan, Erkki Salmenhaaran, Ture Rangströmin laulusävellyksiä sekä suomalaisia kansanlauluja.

Päivikin musiikkiosio perhe Suojasen luentokonsertissa Floridassa 1990.

Yhdysvalloissa Suomi-työn alueelle tulivat kuvioihin luentokonsertit. Perhe Suojanen (Päivikki, Matti K. ja opiskelijatytär Tytti) esitti temaattisia multimedianäytelmiä diakuvineen, luennoi vuoropuhelukeskusteluineen, musiikkinäytteineen sekä Päivikin yksinlaulu- ja pianoesityksin.

Halullisten Sielujen Hengellisten Laulujen ja Siionin virsien (1790) neliäänisen nuottipainoshankkeen varapuheenjohtajana Suojanen oli vuosina 1978–1988.[3]

Suojanen on sivutoimisesti luennoinut Turun, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa sekä kongresseissa ja seminaareissa ynnä kutsuttuna puhujana eri puolilla Suomea ja ulkomailla ja lisäksi vierailevana tutkijana ja professorina USA:ssa Indianan ja Marylandin yliopistoissa 1985–1986, 1989–1990 sekä Itä-Afrikan Keniassa Nairobin yliopiston Institute of African Studies -laitoksessa 1991, 1992, 1995, 1998 ja 2000. Esitelmiä ja multimediaohjelmia Suojanen on pitänyt eri yhteisöille, oppilaitoksille ja juhlatilaisuuksissa. Opintomatkoja ulkomaille hän on tehnyt lukuisasti.[3]

Apurahoja työskentelyään varten Suojanen on saanut eri rahastoilta ja säätiöiltä sekä yliopistoilta.[3]

Suojanen on kuulunut useaan tieteelliseen ja musikologiseen seuraan. Sivu- ja luottamustoimissaan hänellä on ollut muun muassa hallinnollisia ja runsaasti opinto-ohjaustöitä eri yliopistoissa.[3] Vuosina 1990–1994 hän toimi Virtain kaupungin ja Tampereen yliopiston perinneyhteistyöhankkeen pääsihteerinä.[16]

Suojanen on julkaissut tieteellisiä kirjoja, tietokirjoja, tieteellisiä artikkeleita, kirjaesittelyjä, lehtiartikkeleita ja pakinoita. Hänellä on ollut myös asiantuntijan rooli monissa televisio- ja radiohaastatteluissa.[3]

Kirkko- ja liedkonsertteja Suojasella on ollut lukuisasti.[3]

Päivikki Antolan kertoo elämästään Tynnyristä moneuteen –verkkoantologiassa.[17] Ura ja ansiot yksityiskohtaisesti lueteltuina löytyvät hänen ansioluettelonsa verkkoversiossa.[3]

Antolalle on myönnetty Unkarin tiedeakatemian stipendi Budapestin, Debrecenin, Szegedin yliopistoihin syksyllä 1982, Puolan Tiedeakatemian stipendi Varsovan, Poznańin ja Łódźin yliopistoihin syksyllä 1985. Hänelle on myönnetty Suomen Akatemian varttuneen tieteenharjoittajan apuraha vuosille 1989–1990. Hänelle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan ritarimerkki vuonna 2001 ja hän on saanut Turun yliopiston dosentin arvonimen vuonna 2010.[3]

• Suojanen, Päivikki: Saarna, saarnaaja, tilanne. Spontaanin saarnan tuottamisprosessi Länsi-Suomen rukoilevaisuudessa. Uskontotieteen väitöskirja. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 343. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1978. ISBN 951-717-159-5. Summary: The Spontaneous Sermon: its Production and Context.
• Kulttuurin tutkimuksen empiiriset menetelmät. Runkoaineisto. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos M 4, 1982. ISBN 951-44-1218-4.
• Finnish Folk Hymn Singing. Study in Music Anthropology. University of Tampere Institute for Folk Tradition Publications 11: Culture and Language 3. Tampere: University of Tampere Institute for Folk Tradition, 1984. ISBN 951-44-1499-3.
• Ylipuhujat. Viestinnän näkökulmia uskontoon ja politiikkaan. Helsinki: Kirjapaja, 1988. ISBN 951-621-8474.
• Kulttuurin kaleidoskoopista: kirjoituksia kielestä ja kulttuurista. (Matti K. Suojasen kanssa.) Kangasala: Antrokirjat, 1993. ISBN 951-96862-0-7.
• Kulttuurien tutkijan arki: kokemuksia omasta ja vieraasta. Jyväskylä: Antrokirjat, 1996. ISBN 951-96862-3-1.
• Folkloren tutkimuksen metodiikkaa. Villa Rana 2/1999. Jyväskylän yliopisto: Etnologian laitos, 1999. ISSN 1238-9900.
• Uskontotieteen portailla — historiaa ja tutkimussuuntia. Tietolipas 163. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-154-2.
• ”Retulaatsissa Miamissa ...” Kasvokkain amerikansuomalaisten kanssa. (Matti K. Suojasen kanssa.) Siirtolaisuustutkimuksia A 23. Turku: Siirtolaisuusuusinstituutti, 2000. ISBN 951-9266-69-0.
• Antola, Päivikki: Kurjuuden kasvot. Etnososiaalinen kuvaus Nairobin slummeista. Tampere: Päivikki Antola; Juvenes, 2007. ISBN 978-951-96862-7-1. ISBN 978-951-96862-8-8 (PDF).

• Suojanen, Päivikki (toim.): Suomen Kielen Seuran aikakauskirjan SANANJALAN hakemisto: vuosikerrat 1—10, 1969, 105 s.
• Suojanen, Päivikki (toim.): Kontekstisanakirja maallikkosaarnaaja Väinö Aerilan spontaaneista kansansaarnoista. Osat I 165 s., II 782 s., III 403 s. Tanska: NEUCC, 1971. Sidottujen käsikirjoitteiden säilytys: Turun yliopisto, suomen kieli & Jyväskylän yliopiston etnologian laitos.
• Suojanen, Päivikki (toim.): Väinö Aerilan seurapuheita 1956—1971. Tanska: NEUCC, 1971. Sidotun käsikirjoitteen säilytys: Turun yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos & tekijä.
• Pentikäinen, Juha (toim.): Uskonnollinen liike. Suomalaisia tapaustutkimuksia. Toimitustyössä avustaneet Päivikki Suojanen ja Kaisa Sinikara (kartat). Tietolipas 74. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1975. ISBN 951-717-055-6.
• Suojanen, M. K. & Suojanen, Päivikki (toim.): Sosiolingvistiikan näkymiä. Helsinki: Gaudeamus, 1982. ISBN 951-662-321-2.
• Suojanen, Päivikki & Saressalo, Lassi (toim.): Kulttuurin kenttätutkimus. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu 9: Kulttuuri ja kieli 1. Tampere: Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos, 1982; 2. p. 1984. ISBN 951-44-1261-3.
• Suojanen, Päivikki (toim.): Muuntelu ja kulttuuri. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos M 7. Tampere: Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos, 1985. ISBN 951-44-1498-5.
• Suojanen, Päivikki (toim. yhdessä toimituskunnan kanssa): Siionin virret ja Halullisten sielujen hengelliset laulut. Nuottipainos: 4-ääninen säestyskirja. Toimituskunnan jäsen, projektin varapuheenjohtaja 1978-1988. Rauma: Suomen Rukoilevaisen Kansan Yhdistys, 1988. ISBN 952-90030-7-2.
• Suojanen Päivikki (toim.): Musiikkikulttuurin kenttätutkimusta Virroilla. Loppuraportti 1988. Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitos M 12. Tampere: Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos, 1988. ISBN 951-44-2323-2.
• Suojanen, Päivikki (toim.): Soivat Virrat. Musiikkikulttuurin tapausanalyyseja. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos M 14. Tampere: Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos, 1989. ISBN 951-44-2465-4.
• Suojanen, Päivikki (toim.): “Kuulkaa ystävät.” Oskar Antolan puheita ja rukouksia. Tampere: Antrokirjat, 1993. ISBN 952-90-4700-2. ISBN 952-90-4673-1.
• Suojanen, Päivikki & Raittila, Risto (toim.): Folklore and the Encounters of Traditions. Xth Finnish-Hungarian Symposium 18.-22.3.1996. Jyväskylä: Department of Ethnology Publication 29. Jyväskylä: Etnologian laitos, 1996. ISBN 951-34-0883-3.
• Antola, Päivikki (toim.): Konginkankaan kominaa. Antologia Konginkankaan kielestä ja kulttuurista. Tampere: Päivikki Antola; Juvenes, 2005. ISBN 951-96862-4-X. ISBN 951-96862-5-8 (PDF).
• Antola, Päivikki (toim.): Papinlapset. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2007; Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-7361-0.