Päivi Törmä

Päivi Törmä (s. 1969 Nivala) on suomalainen Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun teknillisen fysiikan professori.[1][3][4] Hän toimi akatemiaprofessorina kaudella 2017–2021.[6][1][3]

Päivi Törmä
Henkilötiedot
Syntynyt1969
Nivala
Kansalaisuus Suomi
Ammatti teknillisen fysiikan professori,[1] akatemiaprofessori 2017–2021[2]
Koulutus ja ura
Tutkinnot Oulun yliopisto (FM), Cambridgen yliopisto (M.Math.), Helsingin yliopisto (PhD)[3]
Väitöstyön ohjaaja Stig Stenholm
Instituutti Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto[4]
Tutkimusalue teoreettinen ja kokeellinen kvanttifysiikka, suprajohtavuuden teoria, nanomittakaavan valonlähteet[3]
Palkinnot

Magnus Ehrnroothin fysiikan palkinto (2019), Suomen kulttuurirahaston palkinto (2008), Tieteellisen tiedon julkistamispalkinto (2006, Jyväskylän yliopisto)[5],

Väisälän palkinto 2003
Aiheesta muualla
Kotisivu

Törmä valmistui maisteriksi Oulun ja Cambridgen yliopistoista. Kvantti-informaatiota ja -optiikkaa käsittelevän väitöskirjansa hän teki Helsingin yliopistoon.[3] Hän jatkoi tutkimustyötään väitöskirjan jälkeen Saksassa (Ulmin yliopisto) ja Itävallassa (Innsbruckin yliopisto). Ennen siirtymistään professoriksi Aalto-yliopistoon Törmä johti tutkimusryhmää ja oli nanotieteen professori ja Nanotiedekeskuksen (Nanoscience Center) johtaja Jyväskylän yliopistossa. Hän on ollut myös vierailevana professorina Itävallassa (Innsbruckin yliopisto) ja Sveitsissä (ETH Zürich).[4][5] Päivi Törmä sai ERC Advanced Grant -rahoituksen 2013 ja johti Laskennallisen nanotieteen huippuyksikköä (COMP) Aalto-yliopistossa vuosina 2014–2017.

Professori Törmän tutkimusryhmän tutkimusaiheena ovat teoreettinen ja kokeellinen kvanttifysiikka, erityisesti nanofotoniikka ja monen kappaleen kvanttimekaniikka. Akatemiaprofessuuriin liittyvän tutkimushankkeensa eräänä tavoitteena oli tutkia suprajohtavuuden rajoja teoreettisesti. Kertyvää tietoa pyritään soveltamaan huoneen lämpötilassa toimivien suprajohteiden kehittämiseen. [6] Ryhmän tutkimustuloksia on julkaistu arvostetuissa luonnontieteen julkaisuissa, kuten Science[7], Nature Physics[8], Nature Photonics[9] ja Nature Communications.[10]

Törmä on Academia Europaean, Suomalaisen tiedeakatemian, Teknillisten tieteiden akatemian ja Suomen Tiedeseuran jäsen[11][12].

Lähteet

  1. Suomalaisen Tiedeakatemian Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet Päivitetty 31.10.2016. Suomen tiedeakatemia, acadsci.fi. Viitattu 17.11.2016.
  2. Suomen Akatemia. Rahoituspäätökset (Päätöspäivämäärä 21.6.2016: Akatemiaprofessorit 2017–2021) Suomen Akatemia. Arkistoitu 17.11.2016. Viitattu 17.11.2016.
  3. Matti Mielonen: Päivi Törmä tekee valoaaltoja pienempiä valonlähteitä Helsingin Sanomat, hs.fi. 26.8.2016. Viitattu 17.11.2016.
  4. Anu Jussila: Kansainvälinen menestys edellyttää vankkaa työmoraalia 29.10.2015, päivitetty 21.10.2018. Aalto-yliopisto, aalto.fi. Viitattu 17.11.2016.
  5. Jyväskylän yliopiston vuosijuhlassa jaetut palkinnot Jyväskylän yliopisto, jyu.fi. Viitattu 17.11.2016.
  6. Törmä, Päivi. 1.1.2017-31.12.2021. Teoreettinen fysiikka, Aalto-yliopisto Suomen Akatemia, aka.fi. Arkistoitu 18.11.2016. Viitattu 22.1.2017.
  7. J. Kinnunen, M. Rodríguez, P. Törmä: Pairing Gap and In-Gap Excitations in Trapped Fermionic Superfluids. Science, 20.8.2004, nro 5687, s. 1131–1133. PubMed:15272124. doi:10.1126/science.1100782. ISSN 0036-8075. Artikkelin verkkoversio. en
  8. Tommi K. Hakala, Antti J. Moilanen, Aaro I. Väkeväinen, Rui Guo, Jani-Petri Martikainen, Konstantinos S. Daskalakis: Bose–Einstein condensation in a plasmonic lattice. Nature Physics, 2018-07, nro 7, s. 739–744. doi:10.1038/s41567-018-0109-9. ISSN 1745-2481. Artikkelin verkkoversio. en
  9. Francisco Freire-Fernández, Javier Cuerda, Konstantinos S. Daskalakis, Sreekanth Perumbilavil, Jani-Petri Martikainen, Kristian Arjas: Magnetic on–off switching of a plasmonic laser. Nature Photonics, 2022-01, 16. vsk, nro 1, s. 27–32. doi:10.1038/s41566-021-00922-8. ISSN 1749-4893. Artikkelin verkkoversio. en
  10. Sebastiano Peotta & Päivi Törmä: Superfluidity in topologically nontrivial flat bands Nature Communications, nature.com. 20.11.2015. Viitattu 17.11.2016.
  11. http://scientiarum.fi/fin/wp-content/uploads/sites/2/2019/02/Ordinarie-ledam%C3%B6ter.pdf
  12. Academy of Europe: CV www.ae-info.org. Viitattu 10.2.2022.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.