Kultapäivännouto

Kultapäivännouto eli päivännouto (Helianthemum nummularium) on keltakukkainen, suuressa osassa Eurooppaa yleinen päivännoutokasvi. Suomessa laji on harvinainen ja luonnonsuojelulailla rauhoitettu.[1]

Kultapäivännouto
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Päivännoutokasvit Cistaceae
Suku: Päivännoudot Helianthemum
Laji: nummularium
Kaksiosainen nimi

Helianthemum nummularium
Mill.
Katso myös

  Kultapäivännouto Wikispeciesissä
  Kultapäivännouto Commonsissa
Hedelmiä ja siemeniä.

Ulkonäkö ja koko

Monivuotinen kultapäivännouto kasvaa 10–20 cm korkeaksi. Kasvin varsi on tyvestä puutunut. Lehdet ovat pitkulaiset tai puikeat, ehytlaitaiset ja sijaitsevat vastakkain. Lehdet ovat päältä vihertäviä ja harvakarvaisia, alta harmaita ja tiheäkarvaisia. Lehtien korvakkeet ovat lehtiruotia pidempiä. Kukinto on 1–10 kukkainen viuhko. Keltaiset kukat ovat kaksineuvoisia, säteittäisiä ja moniheteisiä. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Kultapäivännouto kukkii kesä-heinäkuussa.[2]

Levinneisyys

Kultapäivännoutoa tavataan lähes koko Euroopasta Espanjasta Länsi-Venäjälle ja Välimeren rannikolta Itämeren piiriin. Lisäksi lajia tavataan Lähi-idässä ja Kaukasuksella. Suomen lähialueilla sitä tavataan Virossa sekä Etelä-Ruotsissa.[3] Suomessa kultapäivännouto kasvaa lähinnä Ahvenanmaalla. Manner-Suomessa lajia tavataan hyvin harvinaisena lähinnä Varsinais-Suomesta sekä Etelä-Hämeestä. Monin paikoin muualta Etelä-Suomesta laji on hävinnyt, samoin kuin muutamilta esiintymispaikoiltaan Pohjanlahden rannikolta.[4]

Suomessa alkuperäisenä tavattavat kultapäivännoudot kuuluvat alalajiin ketopäivännouto (Helianthemum nummularium subsp. nummularium).[3] Lisäksi toista alalajia tanskanpäivännoutoa (subsp. obscurum) on esiintynyt satunnaistulokkaana.[5]

Elinympäristö

Kultapäivännouto on kalkinsuosija. Se kasvaa kuivilla rinteillä ja kedoilla sekä soraikoissa.[2]

Käyttö

Päivännoudosta on jalostettu useita kivikkopuutarhojen koristekasvilajeja.[3]

Lähteet
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet
  1. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 1.6.2009.
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 162.
  3. Den virtuella floran: Solvända (Helianthemum nummularium) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 10.6.2009. (ruotsiksi)
  4. Kasviatlas 2009: Kultapäivännouto (Helianthemum nummularium) Viitattu 8.4.2011.
  5. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 75.)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.