Päiväkumpu

Suojeltu Sahamäenkujan mänty Sahamäenpuistossa.

Päiväkummun länsi- ja pohjoisreunoilla virtaava Keravanjoki erottaa kaupunginosan Havukoskesta, Rekolasta ja Matarista sekä Sipoon Myyraksesta.

Päiväkummun länsirajalla virtaa Keravanjoki, jonka merkittäviä paikallisia koskia ovat noin 400 metriä pitkä Matarinkoski ja noin 150 metriä pitkä Pikkukoski. Koskien välisellä alueella on rehevää joenvarsibiotooppia lehtoineen, niittyineen ja ketoineen. Joen pienillä saarilla kasvaa muun muassa vanhoja tervaleppiä. Koskien luona kasvaa edustava vesisammallajisto, ja koskien rantoja luonnehtivat paikoin rantakalliot. Etelämpänä sijaitsee myös historiallisesti arvokas Hanabölenkoski. Päiväkummun asuinalueita ympäröivät laajat viheralueet, jollaisia on Vantaalla monin paikoin kadonnut rakentamisen tieltä.[7]

Pientaloja Päiväkummussa

Useimmat alueen teistä on nimetty etunimien mukaan (esimerkiksi Eilantie, Laurintie, Onervantie, Teuvontie ja Uskontie). Useimmilla pohjois–etelä-suuntaisilla teillä on naisen nimi sekä useimmilla itä–länsi-suuntaisilla teillä miehen nimi.

Päiväkummun väkiluku on hiljattain kasvanut 1980-luvulta 2010-luvulle saakka. Vuonna 1980 Päiväkummussa oli asukkaita 1 653, ja vuonna 1990 hieman enemmän, 1 741. Vuoteen 2000 mennessä väkiluku oli kasvanut suhteessa enemmän, kun siellä asui jo 3 349 ihmistä. Vuonna 2010 väkiluku oli 4 138 eli vain hieman suurempi. 2010-luvulla väkiluku kääntyikin hiljaiseen laskuun, kun vuonna 2015 asukkaita oli enää 4 018.[7]

Vuoden 2020 lopussa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus kaupunginosan väestöstä oli 12,4 prosenttia.[8] Vuonna 2015 vieraskielisten osuus väestöstä oli 7,2 prosenttia, ja ruotsinkielisiä oli 1,7 prosenttia. Määrä on kasvanut, sillä vuonna 2000 vieraskielisiä oli vain 3,2 prosenttia ja vuonna 2010 5,3 prosenttia. Ruotsinkielisiä oli vuonna 1980 3,1 prosenttia, mutta heidän osuutensa on vähentynyt. Vuonna 1990 ruotsinkielisiä oli 2,1 prosenttia ja vuonna 2000 enää 1,5 prosenttia. Vuonna 2010 ruotsinkielisten osuus pysyi samana.[7]

Perheväestön osuus väkiluvusta on Päiväkummussa korkea. Osuus on ollut koko aikana 1980-luvulta nykypäivään päälle 90 prosenttia. Vuonna 1980 perheessä asuvia oli tasan 90 prosenttia ja vuonna 1990 peräti 98 prosenttia. Sittemmin perheellisten määrä on vähentynyt hieman, ollen kuitenkin edelleen korkea. Vuonna 2000 perheellisiä oli 92 prosenttia väestöstä, vuonna 2010 edelleen 92 prosenttia ja vuonna 2015 91 prosenttia.[7]

Alueen joukkoliikenne toimii bussien varassa. Kaksi linjaa perustuu liityntäliikenteeseen Koivukylän ja Tikkurilan asemille, kun taas yksi on Helsingin Hakaniemeen kulkeva seutulinja. Eteläisestä Päiväkummusta on noin kaksi kilometriä etäisyyttä Koivukylän rautatieasemalle, kun taas kaupunginosan pohjoisemmasta osasta on saman verran Rekolan asemalle.

• 624 Tikkurila – Ilola – Leinelä – Koivukylä – Päiväkumpu
• 721 Hakaniemi–Havukoski–Päiväkumpu–Rekola–Koivukylä
• 721N Rautatientori–Kuninkaala–Jokiniemi–Havukoski–Päiväkumpu–Rekola–Koivukylä
• 723 palvelulinja, Peijas – Havukoski – Rekola – Päiväkumpu
• 724 Tikkurila – Havukoski – Päiväkumpu

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Päiväkumpu Wikimedia Commonsissa

• Päiväkummun Omakotiyhdistys ry