Päijät-Hämeen maakunta

Päijät-Hämeen kunnat vuonna 1996.

• Artjärvi, kuulunut Uudenmaan lääniin ja Itä-Uudenmaan maakuntaan, mutta siirtynyt Päijät-Hämeen maakuntaan ja liitetty 2011 Orimattilaan
• Heinolan maalaiskunta, kuulunut Mikkelin lääniin ja sittemmin Päijät-Hämeen maakuntaan, liitetty 1997 Heinolaan
• Hämeenkoski, liitetty 2016 Hollolaan
• Nastola, liitetty 2016 Lahteen

• Kuhmoinen siirtyi osaksi entistä Keski-Suomen lääniä, nykyiseen Keski-Suomen maakuntaan vuonna 1974. Keski-Suomen maakunnasta Kuhmoinen siirtyi Pirkanmaan maakuntaan 1.1.2021.
• Iitti siirtyi osaksi Päijät-Hämettä 1.1.2021 ollen siihen asti osa Kymenlaaksoa.

Nimityksenä Päijät-Häme vakiintui 1950-luvulla. Hämeen läänin kuntien lisäksi siihen laskettiin Päijänteen itäpuolella sijainneet Heinola, Heinolan maalaiskunta, Sysmä ja Hartola, jotka kuuluivat Mikkelin lääniin sekä Uudenmaan lääniin kuuluneet Orimattila ja Artjärvi. Vuosien 1997 ja 2009 välillä se kuului kokonaisuudessaan Etelä-Suomen lääniin. Heinolan seutukunta yhdistyi vuoden 2010 alusta Lahden seutukuntaan, joten maakunnassa on nyt vain yksi seutukunta aiemman kahden sijasta.

Päijät-Hämeeseen kuuluu yhdeksän kuntaa, joista Lahti, Heinola ja Orimattila ovat kaupunkeja. Alueella on tehty neljä kuntaliitosta: Heinolan maalaiskunta on liitetty Heinolaan, Artjärvi Orimattilaan, Nastola Lahteen ja Hämeenkoski Hollolaan. Aiemmin myös Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen, mutta vuonna 1974 se siirtyi Keski-Suomen lääniin ja vuonna 2021 Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan. Puhelinluetteloiden aluejaossa Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen.

Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, että Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan vuonna 2013. Asiasta päättää lopullisesti valtioneuvosto.[4] Toukokuussa 2016 valtioneuvosto hyväksyi Iitin siirtymisen Päijät-Hämeeseen vuoden 2019 alussa.[5] Iitti liittyi osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa 1. tammikuuta 2021.

Päijänteen Salonsaari Asikkalassa.

Maakunnan eteläosien halki kulkevat Salpausselän reunamuodostumat. Vääksyssä Toinen Salpausselkä erottaa Vesijärven ja Päijänteen toisistaan. Vesijärven eteläreunan muodostaa Lahden kautta kulkeva Ensimmäinen Salpausselkä. Maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Päijänteen vesistöalueeseen lukuun ottamatta eteläisimpiä osia, jotka kuuluvat Porvoonjoen valuma-alueeseen. Maakunnan länsirajalla on Kokemäenjoen vesistöön kuuluvia järviä. Kalkkisista alkunsa saava Kymijoki virtaa Päijät-Hämeen alueella varsin leveänä ja järvimäisenä: Heinolan ympärillä se muodostaa Ruotsalaisen ja Konniveden järvet.

Reunamuodostumien ohella maakunnassa on myös pitkittäisharjuja, muun muassa Pulkkilanharju ja Kalkkisten harjujaksot. Maaperä on pääosin moreenia, paitsi eteläosissa, joissa on runsaasti savikoita. Päijät-Hämeen korkeimmat kohdat ovat Tiirismaa (223 m) Hollolassa ja Kammiovuori (221 m) Sysmässä. Maakunnalle tyypillisiä metsiä ovat mäntyvaltaiset kangasmetsät, mutta Päijänteen ympäristössä on myös lehtimetsiä. Soita alueella on vähän.

Päijät-Hämeen maakunta muodostuu kolmestatoista maisematyypistä[6]

Tiirismaan radio- ja televisiomasto.

Päijät-Hämeen korkein paikka on Tiirismaan Tiirismäki, jolle on sijoitettu Etelä-Suomen korkeimpana paikkana radio- ja televisiomasto. Lähistöllä korkeita niin ikään Salpausselän harjulla olevia paikkoja ovat Hakalaukunmäki, joka on Lahden korkein paikka, mutta jonka korkein huippu on Hollolan puolella sekä Kartanonmäki, jolla on laskettelurinne ja vapaa-ajan vuokra-asutusta Messilän kartanon yhteydessä.

Korkeille paikoille ei aina ole ajokelpoista tietä. Helposti tavoitettavia korkeita paikkoja ovat kuitenkin telemastojen paikat, koska niiden huolto- ja kunnossapito edellyttävät ajoyhteyttä laitekopin luokse. Korkeat tavoitettavat paikat voivat toimia hyvinä yhteydenpitopaikkoina UHF- tai VHF-taajuuksisin radioin.

Päijät-Hämeen merkittävin asutustihentymä on Lahden kaupunki.

Muu asutus keskittyy eteläisille maanviljelyyn parhaiten kelpaaville alueille Lahden ympäristöön. Maakunnan pohjois- ja länsiosat ovat sitä vastoin harvaan asuttuja ja metsäisiä.[9]

Päijät-Hämeen maakuntaa palvelevat tärkeimmät päätiet ovat valtatiet 4, 5, 12 ja 24 sekä kantatiet 46, 53 ja 54. Myös seututie 167 on erityisen merkittävä varsinkin Lahden ja Orimattilan välisellä osuudella.

Päijät-Hämeessä on rautatieyhteydet Helsingistä ja Riihimäeltä Lahden kautta Kouvolaan. Lisäksi Lahdesta menee rautatiet Heinolaan ja Loviisaan, mutta nykyisin nämä rataosuudet ovat vain tavaraliikenteen käytössä. Lahden rautatieaseman kautta kulkevat kaikki Helsingistä Kouvolan suuntaan kulkevat Savon radan ja Karjalan radan kaukojunat. Lähijuna Z kulkee Helsingin ja Lahden välillä Lahden oikorataa pitkin, ja muutama vuoro jatkaa Lahdesta edelleen Kouvolaan. Lähijuna G kulkee Lahden ja Riihimäen välillä ja lähijuna O kulkee Kouvolaan sekä osa vuoroista myös Kotkan satamaan asti. Päijät-Hämeen alueella on 9 rautatieasemaa, jotka ovat Lappila, Järvelä, Herrala, Henna, Lahti, Villähde, Nastola, Uusikylä ja Kausala.

Päijät-Hämeessä sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentokenttä Asikkalassa, jossa ei ole matkustajaliikennettä. Lisäksi maakuntakaavan luonnosvaiheessa oli esillä uusi lentoasema Orimattilan Hennaan, mutta asia on toistaiseksi jätetty pois maakuntakaavasta.

Päijät-Hämeessä on kuusi yleisradiolähetyspaikkaa. Lahdessa ovat Kolavankangas, sekä Radiomäen itäinen radiomasto ja Radiomäen läntinen radiomasto, Hollolassa Tiirismaa, Padasjoki sekä Sysmän Nuoramoinen. [13]

Päijät-Hämeen halki kulkee suomen päämurteiden murreraja, joten kieliasun puolesta maakunta jakautuu kahdeksi erilaiseksi osaksi. Sysmä ja Hartola (perinteisen luokituksen mukaan myös Padasjoki) kuuluvat itämurteiden puolelle; sysmäläisten ja hartolalaisten puhetapa kuuluu savolaismurteiden Päijät-Hämeen murteisiin.[15] Muut Päijät-Hämeen maakunnan kunnat kuuluvat länsimurteiden puolelle; täällä puhemuotona on kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmä.[16]

Kaakkoishämäläinen kielimuoto ei ole kovin tunnettu, vaikka se onkin varsin omaperäinen. Murretta on tehnyt tunnetuksi lahtelainen Raggars-yhtye, ja myös Pirkka-Pekka Peteliuksen tunnetuksi tekemä Kymenlaakson murre on sitä lähellä^lähde?. Perihämäläisellä murrepohjalla on paljon itäisiä, lähinnä karjalaisia murrepiirteitä. Kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmälle leimallisia läntisiä tai hämäläisiä piirteitä ovat

• yleiskielen d:n vastine l, esimerkiksi pata : palan, joka on viime vuosikymmenten aikana väistynyt yleispuhekielisten varianttien tieltä
• yleiskielen ts:n vastine astevaihteluton tt, esimerkiksi mettä : mettän, joka on säilyttänyt asemansa hyvin viime aikoihin saakka
• yleiskielen ŋŋ- eli äng-äänteen vastine astevaihteluton ŋk, esimerkiksi kenkä : kenkät; tätä piirrettä esiintyy edelleen yleisesti
• sanan lopussa olevan i:n ja a/ä:n heittyminen, esimerkiksi sus, halus; järves, järven (=järvenä)
• lyhyet pikapuhemuodot joistakin yleisimmistä verbeistä, esimerkiksi ei tu (=tule), sa (=sano), o (=ole), me~mä (=mene), pa (=pane)
• joidenkin pronominien muodot: toi, noi (=tuo, nuo)

Itäistä tai karjalaista vaikutusta ovat seuraavat piirteet:

• yleiskielen ää:tä on vanhastaan vastannut ie ~ iε ~ iä-diftongi, mutta tämä piirre on väistynyt jo kokonaan
• rk- ja lk-yhtymien astevaihtelu: särki : säret, kulkea : kulen
• heikko liudennus heittyneen loppu-i:n asemesta, esimerkiksi tul’ (=tuli), män’ (=meni)
• heikkoa väli- eli švaavokaalia esiintyy joissakin konsonanttiyhtymissä, esimerkiksi pal^akka
• persoonapronominien monikkomuodot: myö, työ, hyö ja taivutus meitin : meittiä (mutta yleishämäläisittäin: minä ~ mä, sinä ~ sä)
• -kin-liitepartikkelin vastine i(in), esimerkiksi pakkai(n), punai(n), vetii (=vetinen)

• Hollolan näkkileipä
• jälkiuunileipä
• munajuusto
• veripalttu (roppana)
• hämäläinen perunalaatikko
• sahti

Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö. (Päijäthämäläinen sanonta)

Päijätsalo Sysmässä.

• Hollolan kulttuurimaisemat (Hollola)
• Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemat (Asikkala)
• Auttoisten ja Vesijaon kulttuurimaisemat (Padasjoki)
• Porvoonjokilaakson viljelymaisema (Orimattila; Uudeltamaalta Porvoo, Askola, Pukkila)
• Artjärven viljelymaisema (Orimattila)
• Tiirismaan ja Salpausselän maisemat (Hollola ja Lahti)
• Kimolan kulttuurimaisema (Iitti, Kymenlaaksosta Kouvola)
• Hiidenvuoren maisemat (Iitti, Kymenlaaksosta Kouvola)

Asikkalan kirkko.

• Asikkalan kirkonkylä
• Urajärven kartano
• Vesivehmaan kylä
• Vähä-Äiniön kylä
• Vääksyn kanava

• Koskipään kartano
• Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema

• Harjupuisto
• Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa
• Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö
• Heinolan Perspektiivi
• Heinolan seminaari
• Reumasäätiön sairaala
• Suomen Urheiluopisto

• Hollolan keskiaikainen kivikirkko ja historiallinen pitäjänkeskus
• Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema
• Voistion kulttuurimaisema
• Hankalankosken pellavaloukku
• Kurjalan kartano

• Iitin kirkonkylä

• Huovilan puisto

Lahden rautatieasema.

• Anttilanmäen esikaupunkiasutus[19]
• Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit.[19]
• Harjulankadun, Onnelantien, Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot.[19]
• Hennalan kasarmit[19]
• Kariniemi[19]
• Koiskalan kartano[19]
• Lahden kaupungintalo, Lahden kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli[19]
• Lahden rautatieasema ja varikkoalue[19]
• Lahden suurradioasema[19]
• Salpausselän hiihtostadion[19]
• Tapanilan ruotsalaistaloalue[19]
• Erstan kartano[19]
• Immilän, Kumian ja Seestan myllyt[19]
• Seestan kartano[19]
• Toivonojan kartano[19]

• Heinämaan kylä[19]
• Kinttulan kartano, entisen Artjärven kunnan alueella
• Orimattilan kirkonmäki[19]
• Ratulan kartano, entisen Artjärven kunnan alueella
• Tönnönkosken silta ja myllypaikka[19]

Auttoisten kylää.

• Auttoisten kylä[19]
• Saksalan kartano[19]
• Vesijaon kylä[19]

• Nuoramoisten kartanomaisema[19]
• Roviokosken asutustila-alue[19]
• Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema[19]

Päijät-Hämeessä on useita kotiseutumuseoita sekä kaupunginmuseoita.

Päijät-hämeen Keskussairaala Lahdessa

Erikoissairaanhoitoa varten Päijät-Hämeen kunnilla on Päijät-Hämeen keskussairaala, jota ylläpitää Päijät-Hämeen hyvinvointialue.[21]

Siihen kuuluvat Päijät-Hämeen kaikki 10 kuntaa.

Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän (Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä) toiminta siirtyi osittain Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle ja pääosin Peruspalvelukeskus Oivalle. Kuntayhtymän nimi muuttui Tiirismaan terveydenhuoltokiinteistöjen kuntayhtymäksi. Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki perustivat Hollolan kunnan organisaatioon liikelaitoksen, Peruspalvelukeskus Oivan, joka vastaa pääosasta näiden kuntien sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja.[22]

Artjärvellä, Orimattilalla, Myrskylällä ja Pukkilalla on yhteinen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä.[23]

Nastolan perusturvapiirissä yhdistyisivät Nastolan ja Iitin terveyskeskukset sekä sosiaalipalvelut.

Orimattilan perusturvapiiriin kuuluisi nykyisen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän kunnat ja Orimattilan kaupunki (Orimattila, Myrskylä ja Pukkila).

Lahden ja Hollolan alueella toimii Lahti Energia, joka vastaa Lahden ja Hollolan Salpakankaan sähkönjakelusta sekä kaukolämmöstä. Lahti Energialle kuuluvaa sähkönjakeluverkkoa on myös Hollolan Salpakankaan ja osittain Orimattilan alueella. Lahden kaupunginvaltuustolla on veroprosentin nousun hillitsemiseksi suuria budjettitavoitteita Lahti Energian sille maksamien osinkojen suhteen. Lahden kaupungin talousarvion alijäämiä on maksettu Lahden kaupunkikonsernin muiden osien, lähinnä Lahti Energian tuotoilla, jolloin kaupungin tilinpäätöksen ollessa alijäämäinen kaupunkikonsernin tilinpäätöksestä on silti muodostunut ylijäämäinen.

Katso myös: Lahden seutukokeilu

Palo- ja pelastustoimessa palokunnat on maakunnallistettu Päijät-Hämeen pelastuslaitokseksi 2004 alkaen.[24]

Yhteistyössä jotkut kunnat katsoivat joutuvansa maksamaan liikaa palo- ja pelastuslaitokselle ja palotoimen kustannustensa lisääntyvän. Ratkaisuna maksuja palautettiin sekä palo- ja pelastuslaitoksen sallittiin ottavan velkaa. Nettomaksajaksi katsoo joutuneensa erityisesti Padasjoki.[25][26]

Päijät-Hämeen alueella on useita sopimuspalokuntia, jotka avustavat Päijät-Hämeen pelastuslaitosta.