Päämajakoulu

Mikkelin kansakoulun alkuperäinen puurakennus vuodelta 1889.

Koulun ensimmäinen osa, lääninarkkitehti Axel Loenbomin suunnittelema, puinen yksikerroksinen rakennus nykyisen Savilahdenkadun varressa, valmistui syksyksi 1889 ja se vihittiin käyttöönsä 30.10.1889. Tilat osoittautuivat pian ahtaiksi ja työskentely vuokratiloissa hankalaksi. Vuonna 1897 ryhdyttiin suunnittelemaan uutta, arkkitehti John Lybeckin suunnittelemaa kivistä koulurakennusta, joka valmistuikin sitten silloisen Polttimokadun (nykyisen Päämajankadun) ja Vuorikadun kulmaukseen syksyksi 1902.

Lisätilaa tarvittiin taas muutaman vuoden kuluttua ja kouluun rakennettiin arkkitehti V. Mederin suunnittelema lisäosa, joka valmistui kesällä 1911. Tilat riittivätkin sen jälkeen moniksi vuosiksi eteenpäin. Vasta 1930-luvun puolivälissä oppilasmäärän kasvu aiheutti taas laajentamistarpeen. Yliarkkitehti Martti Välikangas suunnitteli kivitalon uuden osan ja se valmistui syksyllä 1937.

Rakennus on pääratkaisuiltaan säilynyt samanlaisena näihin päiviin saakka. Vuosina 2001–02 toteutettiin suuri saneeraus sisätiloissa, jolloin muun muassa ruokalarakennus (entinen opettajien asuntola) ja kivikoulu yhdistettiin sisäkäytävällä. Samassa yhteydessä alkuperäinen Savilahdenkadun varressa oleva koulurakennus palautettiin Mikkelin Kansalaisopiston käytöstä takaisin Päämajakoulun omaan käyttöön.

Vuonna 2013 koulu siirtyi entisen Yhteiskoulun tiloihin Otto Mannisenkadun puolelle.[2]

• Koulunjohtaja Kaarlo Lehtonen (1921–1924, sitä ennen poikaluokkien johtajana 1882–1921)
• Koulunjohtaja Johan Hämäläinen (1924–1939)
• Koulunjohtaja Aarne Jartti (1939–1962)
• Koulunjohtaja Oiva Seppälä (1962–1972)
• Rehtori Lauri Uotila (1972–1990)
• Rehtori Hannu Pyykkönen (1990–2010)
• Rehtori Heikki Väätäinen (2010 - edelleen)

Mikkeli on ollut Suomen puolustusvoimain ylipäällikön päämajakaupunkina kaikissa Suomen itsenäisyyden aikaisissa sodissa. Sisällissodan aikana (1918) päämajana toimi myöhemmin talvisodan aikana tuhoutunut vanha Seurahuone. Syystalvella 1939 Mikkelistä tuli toistamiseen päämajakaupunki, nyt päämaja sijoittui moneen eri kohteeseen. Tärkein osa sodan johtoa asettui marsalkka Mannerheimin johdolla silloiseen Keskuskansakouluun, nykyiseen Päämajakouluun. Tässä vaiheessa koulu toimi päämajana loppiaisaattoon, 5. tammikuuta 1940 asti.

Kolmannen kerran Mikkeli toimi päämajan sijoituspaikkana uuden sodan, jatkosodan alkaessa kesällä 1941. Nytkin sodan johto mm. kenraalit Erik Heinrichs, A.F.Airo ja Viljo Einar Tuompo sijoittuivat Mannerheimin johdolla nykyiseen Päämajakouluun, jossa päämaja sijaitsi aivan sodan loppuun saakka. Koulukäyttöön koulu tuli vasta syksyllä 1945.

Sodan aikainen marsalkka C.G.E. Mannerheimin työhuone ja muutamia päämajan käytössä olleita luokkahuoneita on entistetty Päämajamuseoksi, joka ensi kerran perustettiin 1972 ja jota on sen jälkeen laajennettu vuosituhannen vaihteessa käsittämään muutamia luokkahuoneita lisää myös toisesta kerroksesta.

Päämajakoulu lienee ainut koulu Suomessa, jossa on pidetty Valtioneuvoston virallinen istunto. Se tapahtui 30. lokakuuta 1944. Mannerheim toimi tuolloin Suomen presidenttinä ja vieraili usein koululla.

Myös tasavallan presidentti Risto Ryti sekä lukuisat ministerit, mm. Jukka Rangell, Edwin Linkomies, Väinö Tanner, Rudolf Walden sekä lukuisia ulkomaisia arvovieraita, mm. Ruotsin perintöprinssi Kustaa Adolf (nykyisen kuninkaan isä), saksalaiset kenraalisotamarsalkka Wilhelm Keitel, Lapin armeijan komentaja kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst sekä kenraalieversti Eduard Dietl, vierailivat sodan aikana koululla.

• Pyykkönen Hannu, Tiihonen Teuvo, Uotila, Lauri (toim.): Mikkelin, päämajakaupungin keskuskoulu 1889–1989. Mikkeli: Mikkelin kaupunki, 1989. ISBN 952-90119-4-6.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Päämajakoulu Wikimedia Commonsissa

• Timo Ikonen (7.3.2016) Onko yli 10 muuttoa jo Suomen ennätys? – Päämajakoulu parakeista luokkahuoneisiin Mikkelissä (yle.fi)