Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat

Y-juna kulkee reittiä Helsinki–Siuntio. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Espoo, Kauklahti, Masala ja Kirkkonummi. Linjalla liikennöi arkisin seitsemän junavuoroa vuorokaudessa molempiin suuntiin.[4]

Kirkkonummen nopean junan tunnus oli Y vuodesta 1974 lähtien, mitä ennen tunnus oli ollut A. Tämä varhainen Y-juna ei pysähtynyt Pasilan ja Kauniaisten välillä millään asemalla, mutta pysähtyi jokaisella asemalla Kauniaisten jälkeen.[5][6] Vuonna 1987 silloinen Y-juna lopetettiin, ja sen korvasivat S- ja U-junat. Tämän jälkeen eräät S- ja U-junavuorot jatkoivat Kirkkonummelta Karjaalle. Leppävaaran kaupunkiradan valmistuttua vuonna 2002 oli mahdollista lisätä nopeita paikallisjunavuoroja Karjaalle, ja Y-linjatunnus otettiin uudestaan käyttöön reitille Helsinki–Karjaa.[7]

Y-juna oli pitkään lakkautusuhan alla. Syyskuussa 2015 tehtiin päätös lähiliikenteen lakkauttamisesta Kirkkonummen ja Karjaan välillä 27. maaliskuuta 2016, mikä aiheutti paikallisissa runsaasti vastustusta.[8] Lopulta Y-junan liikennöintiä päädyttiin jatkamaan erillisenä tilausliikenteenä 28. maaliskuuta 2016 alkaen, uutena pääteasemana Siuntio.[9] Inkoon aseman henkilöliikenne lakkasi, ja myös Karjaa lakkasi olemasta lähiliikenteen asema. Samalla linjalle lisättiin uudet pysähdyspaikat Huopalahti ja Espoo[10], ja linjan viikonloppuliikenne lakkautettiin. Siuntion kunnan tammikuussa 2017 tekemä päätös liittyä HSL-kuntayhtymään mahdollistaa pysyvän Y-junaliikenteen jatkumisen Siuntioon.[11]

Rantaradan kasvaneiden matkustajamäärien johdosta alkoi Y-juna pysähtyä myös Kauklahdessa 12. elokuuta 2019 alkaen.[12] Muutoksella pyritään tasaamaan matkustajamääriä Y- ja U-junien välillä. Muutos myös helpottaa U-junien kapasiteetin riittämistä, kun osa Kauklahdesta junaan nousevista ja sinne menevistä matkustajista voi muutoksen myötä valita kulkuvälineekseen nopeamman Y-junan.[13]

X-juna kulkee reittiä Helsinki–Siuntio. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila, Espoo, Kauklahti, Masala, Jorvas, Tolsa ja Kirkkonummi. Junaa liikennöidään arkisin kolme vuoroa Helsingistä Siuntioon ja yksi vuoro Siuntiosta Helsinkiin.[14]

Alun perin X-juna kulki reittiä Helsinki–Kirkkonummi ja junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Espoo ja Masala. Junavuoroja ajettiin arkisin yksi päivässä, iltapäivävuoro Helsingistä. Linja oli Y:n ohella nopein lähijunayhteys Helsinki–Kirkkonummi-välillä ja sen tarkoitus oli helpottaa välin ruuhkaliikennettä.[15] Linja lakkautettiin kesäkuussa 2018, kun sen ainoa vuoro siirrettiin Y-junalle. X-tunnuksella on aiemmin merkitty epävirallisesti Helsinki–Riihimäki-reitin kirjaimettomia lähijunavuoroja.[7] Linjatunnus otettiin uudelleen käyttöön 10. elokuuta 2020 alkaen, kun Siuntioon kulkenut U-juna muutettiin X-junaksi.[16][17]

U-juna kulkee reittiä Helsinki–Kirkkonummi ja on vuoden 2016 uudistusten jälkeen Kirkkonummen liikennöinnin runkolinja. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila, Espoo, Kauklahti, Masala, Jorvas ja Tolsa. Linjan vuoroväli on 30 minuuttia.

Linjatunnus U otettiin käyttöön 29. toukokuuta 1988. Ennen Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönottoa U-junan rooli oli kuitenkin vähäinen ja vuoroja oli vain muutamia päivässä ruuhka-aikoina. Tuolloin juna pysähtyi Pasilan ja Espoon välillä vain Leppävaarassa, Kauniaisissa ja Tuomarilassa. S-juna yhdistyi U-junan kanssa 27. maaliskuuta 2016, jolloin reitiltä lakkautettiin Mankin ja Luoman pysähdykset ja linjan vuoroväli tihennettiin tunnista 30 minuuttiin.[10] Rantaradan linjat käyttivät viimeisinä HSL-linjoina vanhaa junakalustoa. U-linjalla liikennöi HSL-alueen viimeinen Sm2-kalustolla liikennöity vuoro 16. kesäkuuta 2017.

L-juna kulkee reittiä Helsinki–Kirkkonummi. Linjaa liikennöidään öisin ja aamuisin, ja se pysähtyy kaikilla reitin asemilla. L-tunnuksin ajetaan myös iltaisin yksi vuoro Siuntioon.[4]

Alkuperäisiin linjatunnuksiin kuuluva L-juna oli Kirkkonummen perusjuna, joka liikennöi joka päivä noin tunnin ja tiettyinä aikoina 40 minuutin vuorovälillä. Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönoton yhteydessä juna muutettiin hiljaisen liikenteen junaksi.

E-juna kulkee reittiä Helsinki–Kauklahti. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila ja Espoo. Vuoroväli on 30 minuuttia. E-junien säännöllinen sunnuntailiikenne alkoi 14. elokuuta 2017. Tätä ennen kyseinen linja kulki sunnuntaisin vain poikkeuksellisesti.

Ennen kaupunkirataa E toimi L-linjan lisänä vuodesta 1974 alkaen tunnin vuorovälillä pysähtyen jokaisella asemalla. Ruuhka-aikoina vuoroja oli tiheämmin. Kaupunkiradan valmistumisen jälkeen vuonna 2002 linja lakkasi pysähtymästä Ilmalassa, Valimossa, Pitäjänmäessä ja Mäkkylässä, ja se on toiminut apuna linjoille S ja U. Linjaa jatkettiin Kauklahteen elokuussa 2007. Entinen pääteasema oli Espoon keskus, josta myös linjan kirjaintunnus tulee.

A-juna kulkee Leppävaaran kaupunkirataa reittiä Helsinki–Leppävaara. Juna pysähtyy reitin kaikilla asemilla, joista Valimo, Pitäjänmäki ja Mäkkylä ovat ainoastaan A- ja L-junien palvelemia. Vuoroväli on ruuhka-aikaan 10 minuuttia, muulloin päiväsaikaan 20 minuuttia ja iltaisin sekä viikonloppuisin 30 minuuttia.

A-junan tunnus oli käytössä alun perin 28. toukokuuta 1972 – 25. toukokuuta 1974 Helsingin ja Kirkkonummen välisellä linjalla. Nykyisessä muodossaan se otettiin käyttöön Leppävaaran kaupunkiradan liikennöinnin alkamisen yhteydessä 2. kesäkuuta 2002.

I- ja P-junat liikennöivät Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sieltä takaisin kulkevalla Kehäradalla. I-juna kulkee Helsingistä Tikkurilan suuntaan vastapäivään ja P-juna Huopalahden suuntaan myötäpäivään.

Kehäradan linjat ajavat reittiä Helsinki–Pasila–Ilmala–Huopalahti–Pohjois-Haaga–Kannelmäki–Malminkartano–Myyrmäki–Louhela–Martinlaakso–Vantaankoski–Vehkala–Kivistö–Aviapolis–Lentoasema–Leinelä–Hiekkaharju–Tikkurila–Puistola–Tapanila–Malmi–Pukinmäki–Oulunkylä–Käpylä–Pasila–Helsinki.

Junamatka Helsingin päärautatieasemalta lentoasemalle kestää noin puoli tuntia. P-junan matka-aika lentoasemalle on hieman pidempi kuin I-junan.[18] Vuoroväli on arkisin ja lauantaisin 10 minuuttia, sunnuntaisin 15 minuuttia ja hiljaisempina aikoina 30 minuuttia.[19] Linjalla on käytetty alusta asti yksinomaan Sm5-junia, sillä radan pituuskaltevuus ja tunnelien turvallisuusvaatimukset estävät liikennöinnin vanhemmilla junilla. Liikennöinti Kehäradalla alkoi 1. heinäkuuta 2015. Vantaankosken radalla liikennöineen M-junan kirjaintunnus poistui käytöstä, sillä etenkin turistit saattoivat sekoittaa M-junan ja Helsingin metron tunnukset keskenään.[18]

K-juna kulkee reittiä Helsinki–Kerava ja pysähtyy kaikilla asemilla. Vuoroväli on 10 minuuttia arkisin (klo 6–19) ja lauantaisin (klo 10–19), 15 minuuttia iltaisin, lauantaiaamuisin ja sunnuntaisin sekä 30 minuuttia öisin ja sunnuntaiaamuisin.[20]

Ennen Keravan kaupunkiradan käyttöönottoa K-junia liikennöitiin kahdesta kolmeen lähtöä tunnissa. 1970–1980-luvuilla K-juna ei pysähtynyt millään asemalla Pasilan ja Tikkurilan välillä.[21] Ensin pysähdyksiin lisättiin Malmi (1988)[7] ja Puistola (12. elokuuta 1996), sittemmin Jokeri-linjan käyttöönoton ja Keravan kaupunkiradan valmistumisesta seuranneiden liikennöintimuutosten johdosta myös Oulunkylä (15. elokuuta 2004).[22] 1. joulukuuta 1980 Hanalan seisake lakkautettiin ja Koivukylän rautatieasema avattiin. Viimeisinä vuosina ennen Kehäradan käyttöönottoa K-junan lähtöjä harvennettiin I-junan tapaan kaupunkiradan liikenteen painottuessa N-juniin. Kehäradan käyttöönoton yhteydessä K-junan liikennöinti muuttui jälleen kokopäiväiseksi, mutta jo vuonna 2016 liikennöintiaikoja supistettiin illasta ja lauantaiaamusta, samalla kun sunnuntailiikenne lopetettiin. Ennen N-junan lakkauttamista K-juna liikennöi arkisin noin kello 6–19, jolloin vuoroväli on ensimmäisiä ja viimeisiä vuoroja lukuun ottamatta 10 minuuttia. N-juna liikennöi K-junan reitillä muina aikoina. K-juna liikennöi myös lauantaisin 13. elokuuta 2018 saakka, jolloin linjan lauantaivuorot muutettiin N-juniksi.

K-junaa on suunniteltu jatkettavaksi Sipooseen reitillä Kerava–Ahjo–Talma–Nikkilä.[23] Selvitysten mukaan liikenteen aloittaminen edellyttää merkittävän asutuksen kaavoittamista ja rakentamista asemanseuduille.[24] Lisäksi Porvoon radan Kerava–Nikkilä-osuuden ratainfrastruktuuri pitäisi uusia lähes kokonaan, mikäli lähijunayhteys Sipooseen päätettäisiin toteuttaa.[25]

K-junaa liikennöitiin viimeisen kerran vanhalla Sm2-kalustolla 24. maaliskuuta 2017. Tämä päätti pääradan HSL-alueella vanhan sähkömoottorijunakaluston käytön.[26]

N-juna lakkautettiin 12. elokuuta 2019 ja sen vuorot siirrettiin K-junalle, minkä johdosta K-juna alkoi pysähtyä jokaisella asemalla, myös Käpylän, Pukinmäen ja Tapanilan asemilla.[12] Muutoksella pyritään selkeyttämään junalinjastoa, jolloin kaikki Keravan kaupunkirataa käyttävät pääradan lähijunat pysähtyvät kaikilla väliasemilla. Muutoksen myötä palvelutaso edellämainituilla asemilla paranee merkittävästi, kun lähijunaliikenteen vuoroväli tihenee arkisin kymmenestä minuutista viiteen minuuttiin. Muutos helpottaa myös toimintaa junaliikenteen häiriötilanteissa.[13]

T-juna kulkee reittiä Helsinki–Riihimäki. Juna pysähtyy kaikilla reitin asemilla. Linjaa liikennöidään ainoastaan öisin ja aamuisin, arkisin Helsingistä yksi vuoro ja Riihimäeltä kaksi, viikonloppuisin Helsingistä kolme vuoroa ja Riihimäeltä viisi.

Vuodesta 1972 liikennöineet T-junat ovat pysähtyneet aikanaan huomattavasti useammin kuin nykyään. Lakkautetut pysähdykset lakkautusvuosineen ovat Hanala (1980), Huikko (1990), Kytömaa (1994), Takoja (1996), Palopuro (1996), Monni (1996), Ristinummi (1998), Purola (2016) ja Nuppulinna (2016).

T-junat ajetaan pääsääntöisesti Sm2- ja Sm4-yksiköillä. Aiemmin T-junina ajettiin myös dieselveturivetoisina ajettavat niin sanotut ”pakettikatkojunat”, jotka liikennöivät ajoittain arkiöinä pääradan ajolankojen jännitteen ollessa katkaistuna huoltotöiden takia. Nykyään pakettikatkojen liikenne toteutetaan bussikorvauksin.

R-juna kulkee reittiä Helsinki–Riihimäki–Tampere. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Tikkurila, Kerava, Ainola, Järvenpää, Saunakallio, Jokela, Hyvinkää, Riihimäki, Ryttylä, Turenki, Hämeenlinna, Parola, Iittala, Toijala, Viiala ja Lempäälä. Vuoroväli on 30 minuuttia osuudella Helsinki–Riihimäki. Riihimäeltä edelleen Tampereelle liikennöidään epäsäännöllisellä, noin 1–3 tunnin vuorovälillä 9 vuoroa arkisin ja 6–7 vuoroa viikonloppuisin. R-tunnuksin liikennöidään myös arkisin yksi aamuvuoro Riihimäeltä Hämeenlinnaan kello 5.42 ja iltavuoro Hämeenlinnasta Helsinkiin kello 17.57 sekä kaksi vuoroa Riihimäeltä Nokialle ja Nokialta Riihimäelle.[27] Tämän lisäksi R-tunnuksin liikennöidään myös viikonloppuisin yksi yövuoro Helsingistä Hämeenlinnaan kello 0.40 sekä Hämeenlinnasta Riihimäelle kello 2.09.[27]

R-junan liikennöinti alkoi vuonna 1972 reitillä Helsinki–Riihimäki. 1970–1980-luvuilla R-juna ei pysähtynyt Tikkurilassa, ja kyseisen pysähdyksen lisääminen oli yli 40 vuoteen ainoa muutos linjan kulussa. R-junat alkoivat pysähtyä Tikkurilassa 2. kesäkuuta 1991.[7] Linjaa liikennöidään pääasiassa Sm4-kalustolla, mutta osa vuoroista ajetaan myös Sm2-kalustolla. Ennen 3. syyskuuta 2006 tapahtunutta junaliikenteen uudistusta linjan kalustona käytettiin myös laajemmin Sm1- ja Sm2-yksiköitä, mutta vanhojen junien hitaan kiihtyvyyden ja matalan huippunopeuden vuoksi uusissa aikatauluissa ei pysyttäisi.

H-juna lakkautettiin 27. maaliskuuta 2016 ja linja yhdistettiin R-junaan. Sen myötä R-juna alkoi pysähtyä myös Saunakalliossa ja Ainolassa ja linjan vuoroväli muutettiin tunnista 30 minuuttiin.[28] Samalla linjan liikennöintiä pidennettiin kummastakin päästä siten, että aikaiseen aamuun lisättiin yksi vuoro ja yön ensimmäinen T-junavuoro muutettiin R-junaksi.[10]

Tampereelle R-juna aloitti liikennöinnin 19. kesäkuuta 2017 ja korvasi näin aiemmin Riihimäen ja Tampereen välillä kulkeneet taajamajunat.[29]

D-juna kulkee reittiä Helsinki–Hämeenlinna. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Tikkurila, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki, Ryttylä ja Turenki. Linjaa liikennöidään arkisin yhden vuoroparin verran. Aamuvuoro Hämeenlinnasta kello 6.15 ja iltapäivävuoro Helsingistä kello 16.10.[27] D-junavuorot ajetaan Sm4-kalustolla.[30]

Linja otettiin käyttöön 27. maaliskuuta 2016 alkaen reitillä Helsinki–Riihimäki[31] ja se korvasi aiemmat arkisin ruuhka-aikaan liikennöidyt kirjaintunnuksettomat lähijunavuorot. Linjaa liikennöitiin arkisin kolme aamuvuoroa Riihimäeltä ja kolme iltapäivävuoroa Helsingistä. D-juna pysähtyi alun perin Pasilassa, Tikkurilassa, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä. Elokuussa 2016 linjalta poistettiin Tikkurilan pysähdys ja se korvattiin pysähdyksellä Keravalla. Tikkurila lisättiin kuitenkin pysähdyspaikkoihin jälleen kesäkuussa 2017. 2020-luvulla yksi D-junan vuoropari alkoi liikennöidä reitillä Helsinki–Hämeenlinna–Helsinki. Muut D-junan vuorot muutettiin R-juniksi. D-junaa liikennöitiin reilun vuoden ajan lähiliikennevaunuilla. Niiden poistuttua käytöstä kesällä 2017 linjaa liikennöitiin Sm2-kalustolla kolmen tai neljän yksikön verran vuoteen 2020 asti.

Z-juna kulkee Lahden oikorataa pitkin reittiä Helsinki–Lahti. Junan pysähdyspaikat ovat Pasila, Tikkurila, Kerava, Haarajoki, Mäntsälä ja Henna. Junien vuoroväli on yksi tunti. Linjalla liikennöidään arkisin myös kaksi vuoroa Kouvolaan ja kolme vuoroa Kouvolasta Helsinkiin.[27] Viikonloppuisin ajetaan myös yksi vuoro Kouvolasta Helsinkiin kello 13.33.[27] Helsingistä ajetaan Z-tunnuksin myös yksi yövuoro Kouvolaan kello 0.10.[27] Lahden ja Kouvolan välillä junan pysähdyspaikat ovat Villähde, Nastola, Uusikylä, Kausala ja Koria, tosin arkisin kello 4.50 Kouvolasta Helsinkiin liikennöivä Z-junavuoro ei pysähdy millään asemalla Kouvolan ja Lahden välillä.[27] Lahteen menevät Z-junat liikennöidään Sm4-kalustolla ja Kouvolaan menevät Z-junat liikennöidään Sm2-kalustolla, lukuun ottamatta yhtä lähiliikennevaunuilla ajettavaa vuoroa. Linjan liikennöinti alkoi 3. syyskuuta 2006 oikoradan käyttöönoton yhteydessä. Hennan asema tuli uutena käyttöön 10. joulukuuta 2017, muut ovat linjan alkuperäiset asemat.

Ruuhka-ajan junat ovat usein melko täysiä etenkin Helsingin ja Keravan välillä, ja siksi ne ajetaankin usean yksikön junarungoilla. Vuosina 2006–2017 enimmillään kaksi arkisin kulkenutta Z-junaparia liikennöitiin lähiliikennevaunuilla. Kesäkuusta 2017 lähtien niitä on liikennöity Sm2-kalustolla. Tammikuusta 2020 lähtien kaksi Z-junaa, HLV 230 ja HLV 235 on ajettu jälleen lähiliikennevaunuilla.[32][33]

H-juna kulki reittiä Helsinki–Riihimäki. Junan pysähdyspaikat olivat Pasila, Tikkurila, Kerava, Ainola, Järvenpää, Saunakallio, Purola, Nuppulinna, Jokela ja Hyvinkää. Vuoroväli oli yksi tunti.

H-junat aloittivat liikennöinnin vuonna 1972 ja pysähtyivät ennen 1990-luvun lakkautuksia huomattavasti useammalla asemalla kuin viimeisinä vuosinaan. H-juna lakkautettiin 27. maaliskuuta 2016 ja sen vuorot yhdistyivät R-junan kanssa, joka alkoi pysähtyä Ainolan ja Saunakallion asemilla, siinä missä Purolan ja Nuppulinnan asemat lakkautettiin.[28]

M-juna saapumassa Myyrmäen rautatieasemalle.

M-juna kulki Vantaankosken kaupunkirataa reittiä Helsinki–Vantaankoski. Juna pysähtyi reitin kaikilla asemilla. Vuoroväli oli sama kuin nykyisillä Kehäradan junilla, eli arkisin ja lauantaisin 10 minuuttia, sunnuntaisin 15 minuuttia ja hiljaisempina aikoina 30 minuuttia. Vuoteen 2001 asti ennen Leppävaaran kaupunkiradan valmistumista vuoroväli oli arkisin ja lauantaisin 15 minuuttia sekä sunnuntaisin 30 minuuttia.

Linja kulki Martinlaakson radan valmistumisesta eli vuodesta 1975. Vuonna 1991 linjaa jatkettiin Martinlaaksosta Vantaankoskelle, kun kaupunkiradan viimeisin osuus valmistui. Kehäradan valmistuttua M-juna lakkautettiin 40 vuoden toiminnan jälkeen 30. kesäkuuta 2015.

M-kirjain juontui junan aiemmasta pääteasemasta Martinlaaksosta. Vaikka rataa jatkettiin myöhemmin Vantaankoskelle, jäi junien tunnukseksi edelleen M. Linjatunnus, joka oli valkoinen M-kirjain oranssilla pohjalla, voidaan nähdä myös metroon viittaavana, sillä Martinlaakson rata suunniteltiin alun perin osaksi Helsingin metroa.[34]

Tunnus otettiin uudelleen käyttöön 15. joulukuuta 2019 Tampereen seudun lähijunaliikenteessä reitillä Toijala–Tampere–Nokia.

N-juna kulki reittiä Helsinki–Kerava. Juna pysähtyi reittinsä kaikilla asemilla. Viimeisinä vuosinaan N-juna kulki arkisin vain aikaisin aamulla ja illalla noin 30 minuutin vuorovälein. Lauantaisin N-juna kulki päivällä 10 minuutin vuorovälein ja sunnuntaisin 15 minuutin vuorovälein.

N-junan rooli pääradan lähijunaliikenteessä oli usean vuosikymmenen ajan hyvin vähäinen käsittäen aamun ensimmäiset vuorot maanantaista lauantaihin, sunnuntaiaamupäivän ja ennen kaupunkiratoja kello 19 jälkeen ajetun iltaliikenteen. Ennen Kehärataa N-linjan liikenne oli vähäisimmillään 2000-luvun alkupuolella, jolloin linjalla oli vain muutamia aamuvuoroja.[35] Vuodesta 2006 lähtien N-junan osuutta pääradan lähijunaliikennöinnistä lisättiin vaihtamalla N-juniksi ensin koko sunnuntailiikenne ja maanantaista lauantaihin liikennöity iltaliikenne sekä myöhemmin lauantailiikenne. 15. elokuuta 2011 alkaen N-junat liikennöivät myös arkisin keskipäivällä ja alkuillasta kello 17 alkaen. N-junaa on liikennöity myös arkisin päiväsaikaan junaliikenteen häiriötilanteissa, sillä N-juna oli häiriötilanteessa toimivampi kuin I- ja K-junilla toteutettu liikenne. Kehäradan myötä N-junan rooli palautui joksikin aikaa hiljaisemman liikenteen junaksi, mutta jo vuonna 2016 sunnuntailiikenne palautettiin N-junille ja liikennöintiaikaa laajennettiin arki-iltoina sekä lauantaiaamuina. 13. elokuuta 2018 alkaen N-juna liikennöi koko päivän myös lauantaisin.

N-juna lakkautettiin 12. elokuuta 2019 ja sen vuorot muutettiin K-juniksi, jotka alkoivat pysähtyä N-junan tapaan kaikilla asemilla.[12]

S-juna kulki reittiä Helsinki–Kirkkonummi. Junan pysähdyspaikat olivat Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kilo, Kera, Kauniainen, Koivuhovi, Tuomarila, Espoo, Kauklahti ja Masala. Linjan vuoroväli oli yksi tunti.

Ensimmäinen S-linja kulki 28. toukokuuta 1972 – 25. toukokuuta 1974 Helsingin ja Kauniaisten väliä. Linjaa liikennöitiin uudella reitillä Kirkkonummelle saakka 27. syyskuuta 1987 alkaen. Linja pysähtyi Pasilan ja Masalan välillä vain Leppävaarassa, Kauniaisissa, Espoossa ja Kauklahdessa ennen Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönottoa 2. kesäkuuta 2002. S-junan liikennöinti lopetettiin 27. maaliskuuta 2016, jolloin se yhdistettiin U-junaan.[10]

Vanha G-juna kulki reittiä Helsinki–Saunakallio. Junan pysähdyspaikat olivat Pasila, Kyrölä (nyk. Ainola) ja Järvenpää. Junalla oli arkisin kuusi vuoroa molempiin suuntiin ja se oli ainoa pääradalla liikennöinyt kirjainlinja, joka ei pysähtynyt Tikkurilassa. Vanhan G-junan liikennöinti aloitettiin 4. kesäkuuta 2007 ja lopetettiin 15. elokuuta 2011.

Tunnus otettiin uudelleen käyttöön 19. kesäkuuta 2017 Riihimäen–Lahden lähijunaliikenteessä reitillä Riihimäki–Lahti.

Vanha I-juna kulki reittiä Helsinki–Tikkurila ja pysähtyi reitin kaikilla asemilla. Liikennöinti aloitettiin 12. elokuuta 1996.[7] Linja liikennöi viimeisinä vuosinaan arkisin ruuhka-aikaan noin kello 6–9 sekä 14–17, jolloin vuoroväli oli 10 minuuttia. Lisäksi perjantaisin ja lauantaisin oli muutamia lähtöjä puolen tunnin vuorovälillä kello 23 jälkeen. Muina aikoina liikennöi N-juna. Linja perustettiin alun perin Tikkurilan kaupunkiradan valmistumisen yhteydessä vuonna 1996, jolloin linjaa liikennöitiin arkisin kello 6–9 ja 15–17 20 minuutin vuorovälillä tukien P- ja K-junia.[36] Linjaa liikennöitiin läpi viikon ja pääsääntöisesti 20 minuutin vuorovälillä vanhan P-junan lakkautuksen jälkeen ja Keravan kaupunkiradan avauduttua 15. elokuuta 2004.[22] Liikennöinti siirtyi vähitellen N-junalle siten, että 4. kesäkuuta 2006 alkaen I-junan iltaliikenne maanantaista lauantaihin lakkasi ja sunnuntaisin siirryttiin kokopäiväiseen N-junaliikenteeseen.[37] 16. elokuuta 2010 lauantailiikenne vaihtui kokonaan N-juniksi, ja 15. elokuuta 2011 I-juna muuttui vain ruuhka-aikoina ja viikonloppuöinä kulkevaksi. Vanhan I-junan liikennöinti päättyi Kehäradan avaamiseen 1. heinäkuuta 2015.

Vanha P-juna (alkujaan sanasta ”paikallisjuna”) kulki reittiä Helsinki–Hiekkaharju vuodesta 1972. Junaa liikennöitiin 20–30 minuutin vuorovälillä, ja se pysähtyi kaikilla reitin asemilla. Ennen kaupunkiradan valmistumista vuonna 1996 vuoroväli oli puoli tuntia. Vanha P-juna lakkautettiin 15. elokuuta 2004.[7]

Kirjainlinjojen lisäksi arkisin ruuhka-aikaan aamuisin ja iltapäivisin liikennöitiin pää- ja oikoradalla myös kirjaintunnuksettomia lähijunavuoroja. Näitä kirjaintunnuksettomia junavuoroja ajettiin 1980-luvun loppuun vanhoilla puuvaunuilla ja myöhemmin teräskorisilla lähiliikennevaunuilla. Pääradan kirjaintunnuksettomista vuoroista osa ajettiin Sm1-/Sm2-kalustolla.

Reiteillä Helsinki–Pasila–Järvenpää–Hyvinkää–Riihimäki ja Helsinki–Pasila–Ainola–Järvenpää–Saunakallio–Hyvinkää–Riihimäki liikennöitiin kirjaintunnuksettomia vuoroja 26. maaliskuuta 2016 asti. Viimeisinä vuosinaan kirjaintunnuksettomilla junilla oli lähtöjä aamuisin Riihimäeltä kolme ja iltapäivisin Helsingistä neljä. Näitä lähijunavuoroja on merkitty epävirallisesti kirjaintunnuksilla X (Helsinki–Pasila–Järvenpää–Hyvinkää–Riihimäki) ja D (Helsinki–Pasila–Ainola–Järvenpää–Saunakallio–Hyvinkää–Riihimäki).[7]

Reitillä Helsinki–Pasila–Järvenpää–Saunakallio liikennöi arkisin ruuhka-aikaan yksi kirjaintunnukseton junapari 15. elokuuta 1988 – 2. kesäkuuta 2002. Tätä Järvenpään kaupungin tilaamaa junavuoroparia oli merkitty epävirallisesti kirjaintunnuksella J.[7] Junan vastakkainen iltapäivävuoro Helsingistä ajettiin Hyvinkäälle asti.[38] Aamuvuoro lähti Saunakalliosta klo 7:20[39] ja iltavuoro Hyvinkäälle lähti Helsingistä klo 16:48.[40]

Yksi kirjaintunnukseton reitti (Z-junaa vastaava linja ilman pysähdystä Keravalla) lakkautettiin syysaikatauluihin 2013 siirryttäessä reitin muututtua tavalliseksi Z-junavuoroksi.