Osakeyhtiö (Suomi)

Suomen ensimmäiset osakeyhtiöt perustettiin jo Ruotsin vallan aikana. Ensimmäinen osakeyhtiö oli 1762 perustettu Herttoniemen fajanssitehdas. Vuosien 1762–1864 välisenä aikana perustettiin Suomessa ainakin 62 osakeyhtiötä, jotka toimivat teollisuuden, merenkulun ja kiinteistöalalla. Yksi oli pankki. Määräyksiä osakeyhtiöistä ei laissa ollut.[7]

Ensimmäinen osakeyhtiöasetus säädettiin vuonna 1864. Ensimmäinen uuden asetuksen mukainen osakeyhtiö oli 1865 perustettu Tervakoski Ab. Osakeyhtiöiden määrä nousi selvästi vuosisadan loppua kohti. Vuodesta 1865 vuoden 1896 puoliväliin mennessä perustettiin 1095 osakeyhtiötä. Yli puolet osakeyhtiöistä perustettiin Etelä-Suomessa: Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Viipurin läänissä. Eniten osakeyhtiöitä tuli Helsinkiin, 203. Hiukan yli puolet osakeyhtiöistä oli maaseudulla, vajaa puolet kaupungeissa. Lukumääräisesti yleisimpiä osakeyhtiöiden tyyppejä olivat teollisuusyritykset, liikennealan yritykset, meijerit ja kaupan alan yritykset; jonkin verran vähemmän perustettiin kiinteistö-, anniskelu- ja puhelinyhtiöitä.[7]

Ensimmäinen osakeyhtiölaki säädettiin 1895.

Osakeyhtiöt jaetaan Suomessa nykyisin yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin.

Osakeyhtiö perustetaan merkitsemällä se kaupparekisteriin, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Yhtiöstä tulee oikeushenkilö vasta rekisteröinnillä. Sitä aikaisemmin tehdyistä toimista päätöksentekijät ovat itse vastuussa.

Osakeyhtiön voi Suomessa perustaa myös internetissä PRH:n yritystietojärjestelmän verkkopalvelussa (Arkistoitu – Internet Archive). Käsittelymaksu maksetaan saman tien verkossa ja perustaja saa ilmoituksen kirjausnumeron ja Y-tunnuksen välittömästi.[10]

Osakeyhtiön perustamisen vähimmäisvaatimukset ovat vaihdelleet. Osakeyhtiön perustamista on ajan mittaan helpotettu siten, että nykyään yksikin perustaja riittää. Myös vaadittu vähimmäisosakepääoma on laskenut.

• 1895–1979: Vähintään 3 perustajaa ja osakasta, ei minimipääomavaatimusta[11][12]
• 1.1.1980: Osakepääoma vähintään 15 000 mk (2 522,82 €), vähintään 1 perustaja ja 3 osaketta[13]
• 1.9.1997: Oy 50 000 mk, oyj 500 000 mk, vähintään 1 osake[14]
• 1.1.1999: Oy 8 000 €, oyj 80 000 €[15]
• 1.9.2006: Oy 2 500 €, oyj 80 000 €[2]
• 1.7.2019: Oy ei minimipääomavaatimusta, oyj 80 000 €[16]

Yksityisten osakeyhtiöiden ja myös asunto-osakeyhtiöiden minimipääomavaatimus poistui 1.7.2019.[16] Osakeyhtiön on voinut sen jälkeen perustaa kokonaan ilman omaa pääomaa tai niin, että osakkeista maksettava määrä merkitään kokonaan SVOP-rahastoon.[17]

Ennen minimipääomavaatimuksen poistamista valtaosa uusista osakeyhtiöistä on perustettu minimiosakepääomalla. Esimerkiksi vuonna 2017 perustetuista yksityisistä osakeyhtiöistä 87 %:n osakepääomaksi tuli 2 500 €. Vain alle prosentilla osakepääomaksi tuli 50 000 € tai enemmän. Myös uusien asunto-osakeyhtiöiden yleisin (63 %) osakepääoma on ollut 2 500 €.[17]

Uusilla osakeyhtiöillä ei useimmiten ole tilintarkastajaa.[18]

Osakeyhtiön korkeinta päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, johon kaikilla osakkeenomistajilla on oikeus osallistua. Yhtiökokous mm. valitsee hallituksen jäsenet, hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää voitonjaosta.

Jokaisella osakeyhtiöllä on hallitus. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Osakeyhtiöllä voi olla toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto, mutta nämä eivät ole pakollisia. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa ja hoitaa niitä tehtäviä, jotka yhtiöjärjestyksessä on sille määrätty.

Osakeyhtiöllä tulee olla tilintarkastaja, mikäli osakeyhtiön liiketoiminta saavuttaa tilintarkastuslain edellytykset. Muussa tapauksessa pienellä osakeyhtiöllä ei tarvitse olla tilintarkastajaa.[19]

Osakeyhtiössä osakkaat vastaavat vain sijoittamansa pääoman verran eikä vastuu ulotu osakkaiden henkilökohtaiseen omaisuuteen.

Käytännössä varsinkin pienten osakeyhtiöiden omistajaosakkaat joutuvat kuitenkin takaamaan yhtiönsä lainoja, eikä yhtiön perustamisvaiheessa yhtiömuodon valitsemista ole syytä perustaa velkavastuukysymyksille. Vahingonkorvausvastuun osalta tilanne on toinen.

Samaten konkurssin sattuessa yhtiön hallituksen jäsenet voivat joissakin tapauksissa joutua henkilökohtaiseen vastuuseen itse yhtiön hyväksi tekemistään veloista tai laillisesti takaamiensa tai omavelkaisesti takaamiensa yrityksen lainojen osalta.

Osakeyhtiöllä on useita etuja verrattuna muihin yritys- ja omistamismuotoihin. Yksi tärkeimmistä eduista on mahdollisuus ajaa yhtiö konkurssiin ilman että yhtiön osakkaat menettävät henkilökohtaista omaisuuttaan. Tätä etua ei ole esimerkiksi yksityisellä elinkeinonharjoittajalla tai avoimen yhtiön yhtiömiehillä, jotka vastaavat konkurssista henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Osakeyhtiön verotus on erillinen sen osakkaiden verotuksesta. Yhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveroa, joka on tasavero, kun taas henkilöosakkaat maksavat omista tuloistaan progressiivista ansio- tai pääomatuloveroa. Progression puute on merkittävä veroetu erityisesti niissä osakeyhtiöissä, joiden tulos saattaa joinain vuosina nousta hyvin korkeaksi. Veroetua kuitenkin rajoittaa osakeyhtiön osingoista maksettava vero, joka maksetaan yhteisöveron lisäksi ja joka voi olla progressiivinen. Tilanteesta riippuu, tuleeko osakeyhtiö verotuksellisesti edullisemmaksi kuin jokin toinen yhtiömuoto tai esimerkiksi työskentely palkansaajana.

Osakeyhtiö on Suomessa toimivilla yrityksillä yleisin yhtiömuoto. Yritysten henkilöstöstä valtaosa työskentelee nimenomaan osakeyhtiömuotoisissa yhtiöissä. Yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta valtaosa syntyy osakeyhtiöissä. Keskimääräisellä liikevaihdolla mitaten suurimpia yhtiöitä ovat osuuskunnat ja sen jälkeen osakeyhtiöt.[20]

Osakeyhtiömuodon menestys näkyy myös maksettujen verojen määrässä. Vuonna 2011 osakeyhtiöiden osuus kaikkien yhteisöjen veroista ja veronluonteisista maksuista oli 94 %. Tilasto kattaa yhteisöt mutta ei henkilöyhtiöitä.[21]

• Ammattikorkeakouluosakeyhtiö on suomalaisten ammattikorkeakoulujen yhtiömuoto.
• Asunto-osakeyhtiö on voittoa tavoittelematon asuntojen omistamiseen erikoistunut yhtiömuoto. Kukin osakkeenomistaja saa hallintaansa yhtiöjärjestyksessä määrätyt huoneistot.
• Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on rakennusten omistamiseen erikoistunut yhtiömuoto, jonka osakkeet tuottavat oikeuden hallita osaa yhtiön kiinteistöstä tai rakennuksesta.
• Osuuspankkiosakeyhtiö on osuuspankin toimintaa jatkava osakeyhtiömuotoinen pankki.
• Säästöpankkiosakeyhtiö on säästöpankin toimintaa jatkava osakeyhtiömuotoinen pankki.
• Vakuutusosakeyhtiö on osakeyhtiömuotoinen vakuutusyhtiö.

• Osake
• Osakeyhtiö
• Osakeyhtiön purkaminen
• Pörssiyhtiö
• Valtionyhtiö

• Osakeyhtiölaki
• Osakeyhtiön perustaminen (Arkistoitu – Internet Archive)
• Patentti- ja rekisterihallitus
• Historiallista osakeyhtiölainsäädäntöä: useita lakeja täydellisinä
• Yksityiskohtainen luettelo Suomen kaikista vv. 1762–1912 perustetuista osakeyhtiöistä