Oxelösundin kunta
Oxelösundin kunta (ruots. Oxelösunds kommun) on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Oxelösund.[3]
| Oxelösundin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Södermanlandin lääni |
| Maakunta | Södermanland |
| Keskustaajama | Oxelösund |
| Kuntakoodi | 0481 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 35,43 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 12 132 |
| – Väestötiheys | 342,4 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 35,43 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 132 henkeä (31.12.2021).[2]
Oxelösundin kunta sijaitsee Itämereen työntyvällä niemellä. Yhteistä maarajaa kunnalla on vain sitä huomattavasti suuremman Nyköpingin kunnan kanssa. Vuonna 2007 kunnassa oli 2,15 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kunnan politiikassa vahvassa asemassa on sosialidemokraattinen puolue.
Kuntajaon kehitys
Oxelösundin taajaväkinen yhdyskunta perustettiin Nikolain maalaiskuntaan vuonna 1899. Oxelösundista tuli oma kunta vasta vuonna 1950, jolloin osasta Nikolain kuntaa tuli Oxelösundin kaupunki ja loppuosa kunnasta liitettiin Nyköpingin kaupunkiin. Oxelösund oli yksi viimeisistä kaupungeista, joita Ruotsiin on perustettu. Vuosien 1971–1974 kuntauudistuksissa muodostettiin kooltaan 2 090 km² laajuinen Nyköpingin kunta. Oxelösund oli kooltaan vain 36 km² ja siten eräs Ruotsin pienemmistä kunnista, mutta kuitenkin se säilytti itsenäisyytensä kuntauudistuksessa.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä vasensäde, sen yläpuolella raudanmerkki ja alapuolella ankkuri, kaikki hopeaa. (Ruotsiksi: I blått fält en vänsterstråle, åtföljd ovan av ett järnmärke och nedan av ett ankare, allt av silver.[6])
Vaakunassa hopeanvärinen raudanmerkki kuvaa terästeollisuutta ja hopeänvärinen ankkuri merenkulkua. Keskellä vaakunaa oleva hopeanvärinen säde puolestaan kuvaa majakanvaloa. Vaakuna hyväksyttiin vuonna 1985.[6]
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 336 | 20,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 486 | 4,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 925 | 7,9 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 7 954 | 68,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 638 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 5,7 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 14,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 097 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 8,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 428 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 17,0 %
- 18–64-vuotiaat: 56,5 %
- 65 vuotta täyttäneet: 26,6 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,1 | 0,2 | |
| jalostus | 56,9 | 38,9 | |
| palvelut | 41,4 | 59,0 | |
| tuntematon | 1,5 | 1,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 5 171 | 4 901 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 105,5 | ||
Taajamat
Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 97,1 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 323 asukasta.[16] Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajama Oxelösund, jossa oli 10 870 asukasta.
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös 50–199 asukkaan pientaajama Svartuddslandet.[17]
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Oxelösundin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 3 | 4 | 5 | 4 | 5 | 4 | 4 | 4 | 7 | 9 | 7 | 8 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 4 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 2 | 3 | 3 | 2 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | 0 | 1 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 2 | 0 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 19 | 19 | 19 | 19 | 16 | 14 | 15 | 19 | 20 | 15 | 14 | 12 | 13 | 12 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 3 | 2 | 3 | 3 | 5 | 6 | 3 | 3 | 4 | 5 | 4 | 4 | 4 | 4 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 3 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[19] | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Oxelösundin piiri.
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]
- Oxelösund
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Oxelösund
- Oxelösunds kbfd*
Kirkot
Stjärnholmin kirkko.jpg.webp)
Sankt Botvids kyrka
Katso myös
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.5.2022. (ruotsiksi)
- Oxelösund Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Allmänna vapen. Sista registrerade posten överst. Klicka på kolumnrubrik för att sortera A - Ö ! Svenska Heraldiska Föreningens vapendatabas. Viitattu 27.6.2008. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.5.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
