Ovambot

Ovambojen yhteiskunta on matrilineaarinen ja lapset perivät äitinsä puolelta, sekä tämän sisaruksilta. Vain äitien odotetaan olevan läheisissä väleissä lastensa kanssa. Perheen pää on isän sijasta äidin veli, vaikkakin isä, äiti, lapset ja vanhempien vanhemmat muodostavat tavallisen perheyksikön. Miehet ovat naisia korkeammassa asemassa yhteiskunnassa ja heidän asemansa määräytyy perimän, iän ja karjan määrän mukaan.[3] Ovambot jakautuvat kahdeksaan heimoon. Seuraavasta taulukosta löytyvät näiden heimojen nimet, alueet, murteen nimi sekä heimon sijainti. Taulukon otsikoissa ilmoitetaan se, mistä kantabantun nominiluokasta minkäkin sanan kohdalla on kysymys.[4]

Ovambojen käsitöitä näytteillä museossa.

Ovambojen asuinalue pohjoisessa avointa ruohotasankoa ja etelässä kuivempaa ruohotasankoa. Viljelyä harjoittavat lähinnä naiset ja pääasiallinen viljelykasvi on hirssi. Hirssistä valmistetaan jauhoja, josta puolestaan tehdään eräänlaista kuivaa puuroa. Myös maissia kasvatetaan, mutta siitä valmistetaan lähinnä olutta. Muita viljeltyjä kasveja ovat muun muassa papu, melonit ja kurpitsat. Miehet hoitavat karjaa ja tärkeimmät hoidettavat eläimet ovat vuohi ja nauta. Sateiden aiheuttamien tulvien takia karjanhoito on suotuisampaa etelässä kuin pohjoisessa. 1800-luvun lopulta lähtien ovamboja on työskennellyt myös muualla Namibiassa, kuten esimerkiksi kaivoksilla ja rautateillä.[3]

Suomen Lähetysseura on toiminut Ambomaalla vuodesta 1870 saakka ja se perusti alueelle useita kouluja ja kirkkoja. Ensimmäiset kasteet tapahtuivat vuonna 1883. Nykyisin suurin osa ovamboista kuuluukin luterilaiseen kirkkoon. Namibiassa on myös anglikaaninen ja Angolassa katolilainen vähemmistö.[3]

Vuonna 2012 Suomen Lähetysseuralla on Ambomaalla kaksi työntekijää Ambomaalla Oniipassa rakennustöissä.