Oupa Gqozo

Joshua Oupa Gqozo (s. 10. maaliskuuta 1952 Kroonstad) oli entisen nimellisesti itsenäisen Ciskein bantustanin sotilasjohtaja.

Gqozo työskenteli nuorena Etelä-Afrikan vankeinhoitolaitoksessa vartijana ja liittyi myöhemmin maan puolustusvoimiin (South Africa Defence Force, SADF), missä toimi rivisotilaana 21. pataljoonassa lähellä Johannesburgia. Kun Ciskein puolustusvoimat (Ciskei Defence Force, CDF) perustettiin maaliskuussa 1981 SADF:n 141. pataljoonasta siirtyi Gqozo CDF:n upseeristoon. Ciskei julistettiin itsenäiseksi valtioksi 4. joulukuuta 1981 ja sen presidentiksi nousi Lennox Sebe. Everstiksi ylennetty Gqozo toimi CDF:ssä muun muassa sotilasattaseana Pretoriassa ja hänet ylennettiin prikaatinkenraaliksi 1988. Joulukuussa 1989 hänestä tuli Ciskein sotilastiedustelun komentaja.

4. maaliskuuta Gqozo toteutti maassa sotilasvallankaappauksen syrjäyttäen presidentti Lennox Seben tämän ollessa valtiovierailulla Hongkongissa. Vuoden 1991 aikana Gqozo perusti Ciskeihin African Democratic Movement -puolueen pyrkien vähentämään ANC:n vaikutusvaltaa ja osallistui puolueen nimissä delegaattina CODESAan. Gqozo syytti ANC:tä pyrkimyksestä syöstä hänet vallasta.

Bishon verilöyly
Pääartikkeli: Bishon verilöyly

Yksi ANC:n suurimmista ongelmista 1990-luvun alkupuolella oli sen kykenemättömyys pitää poliittisia tilaisuuksia nimellisesti itsehallinnollisissa bantustaneissa. 23. elokuuta ANC päätti kohdistaa painostuskampanjansa erityisesti KwaZulun, Ciskein ja Bophuthatswanan hallituksiin. Syyskuussa 70 000 ANC:n kannattajaa marssi kohti Ciskein pääkaupunkia Bishoa. Joukon lähestyessä kaupunkia prikaatikenraali Oupa Gqozan joukot avasivat tulen väkijoukkoon.[1][2] 7. syyskuuta 1992 Gqozon joukot avasivat tulen 70 000 ANC:n kannattajan mielenosoitusmarssia kohti Bishon edustalla. Tulituksessa kuoli 29 ja haavoittui yli kahtasataa ihmistä.[1][2] Ciskein korkein oikeus vapautti myöhemmin Gqozon ja ylikersantti Thozamile Velitin verilöylystä nostetusta murhasyyttestä.

22. maaliskuuta 1994 Gqozo ilmoitti Etelä-Afrikan ulkoministeri Pik Bothalle eroavansa Ciskein johtajan tehtävistä. Maahan muodostettiin väliaikainen hallitus, joka hallinnoi maata saman vuoden vaaleihin asti.

Lähteet
  1. Allister Sparks: Tomorrow Is Another Country, s. 147–152. The University of Chicago Press, 1995. ISBN 0-226-76855-4.
  2. Clark, Nancy L. & Worger, William H.: Seminar Studies in History: South Africa – The Rise and Fall of Apartheid, s. 106–107. Pearson Education Limited, 2004. ISBN 0-582-41437-7.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.