Ouluvesi

Järven pinta-ala on 396 hehtaaria eli 4,0 neliökilometriä. Se on 7,3 kilometriä pitkä ja 2,0 kilometriä leveä, mutta järvi on kuitenkin moniosainen. Kantatie 68 kulkee Ähtäristä järven länsirantaan pitkin pengertie, jossa on sillan alla 50 metriä pitkä aukko. Saman salmen pohjoispäässä sen ylittää taajamasta tulevan kadun pengertie, jossa on sillalle tehty 20 metrin aukko. Siltojen väliin jää 800 metriä pitkä salmi. Siltojen pohjoispuolelle jää järven pohjoisosa ja eteläpuolelle eteläosa, joka on suurin järvenosa. Pohjoisosassa on luoteeseen työntyvä 1,5 kilometriä pitkä Laajalahti, joka on hyvin kapea. Myös sen poikki kulkee pengerretty tie. Lahdensuun vieressä sijaitsee lyhyt Keihäsniemi, jonka vieressä on Kuikanlahti. Lahti jatkuu etelään 800-metrisenä Niemenpäänlahtena. Lahti kiertää noin 40 metriä korkean Mustikkavuoren taakse. Siltojen eteläpuolelle jää vielä 4,3 kilometriä järveä jäljelle. Suuren Hyvölänsaaren takaa aukeaa järvenselkä, josta työntyy länteen Hyvölänlahti. Järvenselän eteläosassa aukeaa Kaijanniemen takana järven eteläpää, missä laskee Inhanjoki Ryötönsaaren kummaltakin puolelta järveen.[3][1]

Järvessä on kartan mukaan kolme saarta, joista vain Hyvölänsaari on suuri. Se on 400 metriä pitkä, 400 metriä leveä ja sen pinta-ala on yli 7 hehtaaria. Saari on autio, mutta kartassa sinne on merkitty nuotiopaikka. Ryötönsaari voidaan lukea joen haarautumaksi eikä sitä järveltä katsomalla hahmota saareksi.[1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 7,8 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0078 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 1,9 metriä ja suurin syvyys on 8,5 metriä. Syvin kohta sijaitsee kantatien eteläpuolella 30 metriä korkean Ukonvuoren edustalla. Etelämpänä on vielä yksi yli kahdeksan metrin syvänne. Järvenselällä on alle kolme metriä syvää.[3][1]

Järven rantaviivan pituus on 26,5 kilometriä, joista saarilla on yli 1,5 kilometriä. Rannat ovat pääosassa metsämaata tai taajama-aluetta. Rantojen rantaviivaa rikkovat muutamat peltopalstat, jotka ulottuvat rantaan saakka. Ähtärin taajama-alueista ulottuvat länsipuolella Pellonpää ja Pöyhönen, ja itäpuolella keskusta, Tapio ja Villelä rantaan asti. Haapamäki–Seinäjoki-rautatie ja tulee järven itärantaan, missä sijaitsee Ähtärin rautatieasema.[3][1][4]

Ouluvettä on säännöstelty vuodesta 1989 saakka. Säännöstelyluvan hankki Vattenfall Oy, jolla oli Vääräkoskessa hakuaikana kaksi voimalaitosta. Nämä voimalaitokset on myöhemmin korvattu uudella voimalaitoksella, jonka omistaa Koskienergia Oy.[2]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Ähtärinjärven alueella (35.43), jonka Oulunveden alueeseen (35.431) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 139,8 metriä mpy.[1][5]

Järvi saa pääosan vedestään Hankavedestä tulevasta Inhanjoesta, jonka virtaus huuhtoo järven eteläosaa. Se muodostaa Hankaveden–Väliveden alueen (35.432) alajuoksun, joka on osa Ähtärin valuma-alueen reittiä. Järven pohjoispäähän laskee Sappionjoki, joka on Sappionjoen valuma-alueen (35.434) laskujoki.[5]

Ouluveden alueella on viisi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niitä ovat Ouluveden eteläpäähän laskevan Vehkapuron valuma-alueella sijaitsevat Suolampi (5 hehtaaria, ha), Kaakkolampi (3 ha) ja Kapealampi (8 ha). Järven keskikohdasta suoralla kanavalla on siihen yhteydessä Pöyhösenlampi (12 ha), jonka rannat ovat laajaa kosteikkoa. Vihtalampi (14 ha) sijaitsee järven kaakkoispuolella ja se laskee järveen lyhyttä kaivettua ojaa pitkin. Järven laskujoki Vääräkoski alkaa Hyvölänlahdelta ja se on 1,6 kilometriä pitkä Vääräkoski. Se laskee Peränteen pohjoispäähän.[1][5]